Kilpailuvuosi 2014 pakettiin

Vuosi 2014 alkaa olemaan lopuillaan ja täytyy sanoa, että on ollut hyvä vuosi. Toivon jokaisen tulevan vuoden olevan aina paras siihen asti koetuista, ja tämä on kyllä ollut sitä.

Vuoteen on mahtunut suuria pettymyksiä. Pettymyksiä itseeni, omiin suorituksiini, ihmissuhteisiin sekä ihmisiin. Moni asia on jäänyt taakse, mikä taas on antanut jotain uutta ja parempaa. Haluan uskoa, että asioilla on tarkoituksensa, ja kaikesta huonosta seuraa parempaa. Vuoteen on mahtunut myös onnistumisia ja iloja sekä ymmärrystä siitä, mitä haluan jatkossa.

Vuoden aikana olen ymmärtänyt, mitä fitness antaa ja mitä se ottaa. Yhden dieetin läpikäyneenä en tietenkään tiedä kuin murto-osan fitneksen saloista, mutta omaan kokemukseen nojaten on asiasta jo jotain sanottavaa. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että jokaisen ihmisen pitäisi käydä läpi kisadieetin tapainen ajanjakso. Niin suuri asialle omistautuminen opettaa ja kasvattaa sekä erottelee jyvät akanoista. Dieettiaika on jokaiselle erilainen ja näin jälkikäteen voisin sanoa, että oma dieettini olisi ollut helppo, jos olisin osannut olla aikuismaisempi. En tiennyt, mitä odottaa ja annoin dieetin vaikuttaa liikaa ympärillä oleviin ihmisiin sekä itseeni. Kisadieetti on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista aikaa, siitä vaan pieni pää tekee usein liian ison numeron. En hyväksy itsessäni sitä, että annoin minun henkilökohtaisen dieettini vaikuttaa negatiivisesti ystäviini, perheeseeni ja parisuhteeseeni. Olen sitä mieltä, että jos lähtee tälläiseen asiaan mukaan, täytyy osata pitää itsensä koossa niin, ettei läheiset joudu näkemään suurta vaivaa eteesi. Seuraavalla dieetillä vaadin itseältäni toisenlaista käytöstä ja kypsyyttä käsitellä dieetin ajan ajatukset.

_J3A9880-55Kisadieetti vaatii ihmiseltä vahvuutta. Arvostelua tulee toisinaan sekä ulkoa että oman pään sisästä. Arvostelu saa ihmisen välillä itsekin krisoimaan omaa toimintaansa ja harrastustaan. Vaikka rinnalla kulkisi toinen ihminen dieetin ajan, loppupeleissä aika on sellainen, jossa jokainen on yksin. Dieetin aikana mieli läpikäy koko ihmisen mahdollisen tunneskaalan ja herättää välillä hyvin outoja ajatuksia. Voin kuitenkin itse todeta, että dieettiaika kehitti minua tasapainoisemmaksi ja nyt taas vähän viisaampana osaan suunnitella seuraavaa dieettiä paremmin.

Ensimmäiset kisani menivät hyvin. Voin rehellisesti sanoa, että jos en olisi voittanut, en olisi ollut tyytyväinen. Kehitysmatkaa on kuitenkin jäljellä vielä valovuosi ja olenkin välillä pohtinut realistisesti, onko minulla tarpeeksi annettavaa fitnessmaailmalle. Kuten olen aikaisemminkin sanonut, en nostele puntteja päivästä toiseen sen takia, että olisin terve tai haluaisin kilpailla ihan vain kilpailun ilon vuoksi ilman tavoitteita. Omaan hyvänä sekä huonona pidetyn piirteen, kunnianhimon. Kun lähden kisaamaan, lähden voittamaan. Hyvä voittaja osaa myös hävitä, mutta häviötä ei milloinkaan lähdetä hakemaan.

IMG_6488Minulla ei ole kiire lavalle, vaan lähden sinne uudestaan sitten, kun olen omasta mielestäni tarpeeksi kova. Junnuissa varmasti edelleen kisataan, kun minulla on sinne vielä kolme vuotta käytettäväni. Vuoden 2015 syksyllä junnujen on mahdollisuus päästä MM-kisoihin ja keväällä 2016 EM-kisoihin. Palo kisata on kova, mutta voi silti olla, että syksy tulee liian äkkiä. Jää nähtäväksi ja nyt vaan tehdään töitä sata lasissa.

Oma kehityskohteeni vuodelle 2015 on ehdottomasti lihaskasvu. Omaan vartalon, joka pysyy luonnostaan suht hoikkana, joten dieetin en usko tulevan olemaan milloinkaan ongelmakohta. Sen sijaan lihas kasvaa hitaasti, joten sen kanssa taistellaan vielä pitkään. Keskityn tällä hetkellä eniten jalkoihin, takapuoleen ja olkapäihin. Kaikkialle muuallekkin lihasmassa on toki toivottua. Vaikka usein sanotaan, että ei bikini fitneksessä tarvita lihasta, kyllä siellä huipulla lihastakin näkyy suhteellisen paljon. Enkä voi kuvitella, että itselläni liika lihaksikkuus tulisi olemaan ikinä ongelma, päinvastoin. Vartaloni rakenne on hyvä. Voisi olla parempi, mutta ihan hyvä. Pituuttani mielelläni muuttaisin hieman, mutta siihen ei vaikuttaa voi, joten sillä mennään mitä on annettu.

IMG_5986

Fitness on laji, johon kasvetaan kiinni. Bikini fitness ei ole laji, johon voi lähteä kuka vain kotisohvalta parin viikon varoitusajalla kisailemaan. Toivon, että jossain kohtaa tämä ymmärrettäisiin. En tarvitse kenenkään arvostusta fitnesslajissa kilpaillakseni, mutta olisi hienoa, jos ihmiset joskus ymmärtäisivät, että ympärivuotista työtä tämä on, eikä mitään lasten leikkiä. Olen myynyt itseni fitnekselle, enkä usko, että täältä on pois lähtemistä pitkään aikaan. Näin 20-vuotiaana bikiniamatöörinä on heikko sanoa, mihin asti laji tulee minut viemään. Itseään ei kuitenkaan osaa itse objektiivisesti katsoa tai mahdollisuuksiaan realistisesti arvioida. En osaa sanoa, kuinka paljon saan kroppaani ensi vuoden aikana muokattua ja mihin suunta se muuttuu. Minulla on kuitenkin päässäni kuva fitneskilpailijasta, jolta haluan itsekin joskus vielä näyttää ja toivon työn tuottavan haluttua tulosta.

Jos avaruuden kappaleet ovat oikeassa järjestyksessä ja kalat uivat Kiinassa oikeaan suuntaan, ensi vuonna siis dieetille taas lähdetään. Onko se sitten kesällä vaiko ihan loppuvuodesta, siitä en osaa vielä sanoa. Enkä oikeastaan edes halua miettiä vielä niin pitkälle. Tiedän kuitenkin sen, että aikuiseksi tässä kasvetaan pikkuhiljaa ja fitnestä harrastetaan koko ajan kypsemmällä otteella. Muistan dieetin huonoimpina hetkinä itkeneeni ja miettineeni, että jos tästä selviän, niin mistä vaan. Näin jälkikäteen ajateltuna aika dramaattista touhua. Dieetin vaikeudessa ei omalla kohdallani ainakaan ole kyse nälästä, koska en minä nälkää nähnyt juurikaan tai ainakaan pitkään. Vaikeus on oman pään pitämisestä kylmänä. Vaikeus on itseensä luottaminen vaikeina päivinä ja eteenpäin meneminen siinä täydessä uskossa, että hyvä tästä tulee. Dieettiin pitää luottaa kuin kiihkeään uskontoon, eikä alkaa epäilemään omia toimiaan. Silloin mennään metsään ja lujaa.

Kasvaminen fitneksen kanssa on henkilökohtaisesti minulle todella hyvä asia. Tarvitsen aina edetekseni tavoitteita elämältä ja sellaista paloa asiaan, että voisin sen takia hakea kuun taivaalta. Ja sitä tämä antaa. Tämä vuosi 2014 on ollut fitneksen saralla todella avartava ja haluan toteuttaa lajia ensi vuonna sen tietotaidon varassa, mitä olen nyt kerryttänyt. Viisaampana ja vahvempana. Ehkä joskus myös fyysisesti.

_J3A0025-63

Epäuskottava fitnesskisaaja

Moi ja kivaa viikonloppua! Bodytreeni-lehti julkaisi juuri tulleessa numerossaan haastatteluni, mikä tehtiin jo ennen kisojani. Joskin sitä täydennettiin kisojen jälkeen, kun sijoitus tiedettiin. Juttu oli ihan hyvä, vaikkakin on hyvin kummallista lukea joitain omia kommenttejaan, jotka kuulostavat siltä, että eivät todellakaan sovi mun suuhuni. 🙂 Käykääs ostamassa!

IMG_6489IMG_6488IMG_6487Välillä mua oikein ihmetyttää, miten huonosti sovin tähän fitnesskuplaan ja miten silti täällä olen. Minussa on niin paljon piirteitä, jotka eivät fitnessmaailmaan kai kuulu, että hämmentävää, että täällä sitä vaan silti kekkaloidaan. Hämmentävintä on se, että monet tutut ja puolitutut pitävät mua jonkinlaisena terveyden ylijumalana ja liikunnan kaikkitietävänä. Välillä tulee oikein sellainen olo, että ei saakeli, tietäisittepä vain. Mulle on muutaman kerran käynyt niin, että kaupassa joku on sanonut, että ”terve, luen muuten sun blogia” samalla kun kiikutan karkkipussia kassalle. Hymyilen vaivaantuneesti ja mietin, että mihinköhän piilottaisin tuon pussin. Illuusiota on järkytetty, kabom!

Ollakseni rehellinen, en ole kuitenkaan koskaan aivan ymmärtänyt ihmisiä, jotka pystyvät ympäri vuoden #eatclean ja elämään päivänsä oppikirjan mukaan. En ole sellaiseen ikinä pystynyt, enkä edes haluaisi. Haluan elää omaa elämääni niin, että olen siihen mahdollisimman tyytyväinen kaiken aikaa, eikä tarvi myöhemmin miettiä, että olisinpa tehnyt näin tai noin. Olisinpa ollut itselleni ankarampi/kiltimpi. Olisinpa uskaltanut tai olisinpa hyvällä omalla tunnolla vetänyt sitä kakkua. Olen mukavuudenhaluinen ja haluan tehdä itseni tyytyväiseksi. Tähän kun yhdistetään se fakta, että olen jumalaton herkkujen ystävä, voin luvata, että sitä päivää, kun meikäläinen syö puhtaasti ympäri vuoden, ei tulla näkemään.

Vaikka fitness kuuluu elämääni nykyään täyspäiväisesti, haluan tykätä siitä, mitä teen. Fitness ei minulle tarkoita sitä, että eläisin jatkuvasti kurin alla tai kieltäisin itseltäni jatkuvasti jotain. Se tarkoittaa elämäntapaa, miten haluan tätä elämääni elellä. Se tarkoittaa tavoitteita, mitä itselleni asetan ja sitä, että haluan itseni voivan hyvin. Jos haluan käydä joskus mäkissä, käyn. Jos haluan joskus jättää treenin välistä, jätän. Olen siitä onnekas yksilö, että minut on varustettu kuitenkin suhteellisen hyvillä geeneillä, enkä pullahda (ainakaan heti) järkyttäväksi möhkyläksi, vaikka söisin ohi ruokavalion.

Olen itse sitä mieltä, että tärkeintä tässä maailmassa on nauttia siitä, mitä tekee. Olla onnellinen. Ei kannata liikaa stressata syömisistään tai treenaamisestaan, se kun on kovin kuluttavaa. Fitnessbuumin ja terveellisten elämäntapojen vallatessa alaa ihmisille tulee monesti kovia paineita syödä ja urheilla oikein. Keskitytään kamalasti pieniin seikkoihin, kuten voinko ottaa jälkiruokaa, lihonkohan nyt, paljonko painan tänään, mitä voin syödä. Tavalliset tallaajat ovat aivan sekaisin, kun kaikilta ”hyviltä ruokatuotteilta” on viety pohja. Maito on aina ollut hyvä asia, nykyään maitotuotteet pitäisi kuulemma jättää pois. Hedelmät on aina olleet terveellisiä, nykyään niissäkin on kamalasti tappavaa hedelmäsokeria. Leipään kuolee ja valkoinen makarooni on myrkkyä. Hohhoijaa. Minut on kotona kasvatettu ajattelumaailmaan ”kaikkea kohtuudella” ja sillä pääsee tänäkin päivänä aika pitkälle.

Jotta elämä ei olisi niin vakavaa, listasin teille esimerkkejä, miksi minä, IFBB bikini fitness athlete, en sovi fitnesskuplaan:IMG_64701. Toissapäivänä mun piti mennä salille suoraan töistä. Töissä kuitenkin päätin, että oon kyllä niin väsynyt, että en mee. Joten menin kahvilaan pullalle.

2. En tykkää juosta. Hölkätä. Crossailla. Polkea kuntopyörää. Ylipäänsä mitään aerobista. Paitsi uiminen on kivaa. Meressä. Kun on +30. Eikä haita. Tai oikeastaan kelluminen on kivempaa.

3. Voin syödä miehen pöydän alle itseni lisäksi. Tulkaa koittaan! Ei moni uskoisi, kuinka paljon ruokaa voin vetää napaani. Mulle ei tule mitään ”rajaa vastaan” tai ”ala ällöttää”, ehei!

IMG_64954. Kisoissani lavan takana olin aika innoissani sekä Doris-kekseistä että salmarista. Urheilijamaista? Jep! Tarjosin myös kilpasiskolleni lavan takana jonossa salmarihuikkaa. Hienosti.

5. Aivan kisani jälkeen lavan takana ajauduin voittopäissäni johonkin haastatteluun, minkä katsoin jälkeenpäin häpeissäni. Haastattelija kyseli muutamia kysymyksiä, joista viimeinen oli, mitä meinaan nyt tehdä. Vastaukseni kysymyksiin meni suurin piirtein ”I dont know, I dont know, IM GOING TO EAT!”. He he….

IMG_65046. Olen laiska kokki. Osaisin kyllä tehdä oikeasti ihan visuaalisesti hyvännäköistä sekä muutenkin hyvää ruokaa, mutta itseäni varten en jaksa nähdä vaivaa. Makaroonia ja jauhelihaa. Enkä kyllästy siihen koskaan.

7. Teen intohimolla treenejä, joista tykkään. Jalkoja ja olkapäitä siis. Muut, kuten käsien ja vatsojen treenit ovat epämotivoituneita, tylsiä ja mahdollisimman pikaisia.

8. Vaikka voisi kuvitella, että kannustan myös ympärillä oleviani terveellisiin elämäntapoihin, en tee niin. Sen sijaan yllytän kavereitani Hesburgeriin tai pihville ja kermaperunoille. Painostan, uhkailen ja yllytän. Oon hyvä kaveri!

Summa summaarum, kukaan ei ole täydellinen. Tai ehkä joku on, minä en ainakaan ole. Pitäkää rentouttava viikonloppu!