Vahinkolepoviikko ja sen vaikutukset

En tykkää oikein levätä. En oo sellanen ihminen, että tykkäisin lepäillä. Ja nyt puhun siis treeneistä, en missään nimessä muusta elämästä! Muutoinhan voisin elää pelkästään makuullaan, palvelijapoika voisi tuoda mulle lämmitetyn ruoan suoraan sänkyyn ja hieroa jalkapohjia. Voisin vaan hengailla makuullani ja tehdä kaikki tärkeät asiat peiton alta. Eipä tää itse asiassa hirveän kaukana ole ihan reaalimaailmasta, nyt kun alan pohtimaan. Näinhän mä vapaapäivinä teenkin. Mutta treenien osalta en tykkää levätä.

En oo ikinä ymmärtänyt kevyitä viikkoja. Että treenaisin vaikka kolme viikkoa ja neljäs olisi kevyt viikko. Eeeeh, anteeks mitä? Ettäkö hilaisin itseni salille, tekemään mitä? Vähän hissuttelemaan? Ei kuulosta hyvältä. En myöskään koe, että itselleni sopisi mitenkään se, että treenaisin vaikkapa neljä viikkoa kovaa ja paljon ja sitten viides viikko olisi kokonaan lepo. En halua sellaisia. Tuntuisi turhauttavalta. Enkä sitä sano, että se väärin olisi, onhan hermoston hyvä antaa palautua. Mutta omalla kohdalla olen totuttanut itseni tiheään treenitahtiin ja palaudun treeneistäni hyvin ilman pitkiä lepojakin.

ljj

Mutta silti. Vaikka palaudunkin hyvin, koska olen nuori ja aineenvaihdunta on nopea, olen laiminlyönyt ehkä hieman liikaa lepoa. Olen pitänyt viimeisen kokonaisen lepoviikon varmaan joskus… Ööh. Joskus sairaana. Viime kesänä? Ehkä. En ole kokenut, että tarvisin ja suoraan sanoen mentaalinen puoli olisi varmaan lähtenyt normaaliakin enemmän sivuraiteille, jos olisin laittanut salilta totaalikiellon päälle. Mutta viime viikko tuli levättyä vähän puolivahingossa, koska alkuviikko oli kiireinen ja loppuviikko olikin matkahommia. Ja piru vie, että teki hyvää!

Kyllähän sen olin jo huomannut, että treenit ei kulkeneet ihan samalla lailla kuin ennen. Tuntui, että vaikka riuhdoin kun mikäkin kuumehouruinen härkä, niin lihakset eivät tulleet kunnolla kipeiksi, eikä treenin aikana kipu tuntunut oikeanlaiselta. Jotenkin sitä oli vaan väsynyt. Ja treenit olivat väsyneitä.

Meillä on mun kropan kanssa sellainen diili, että kun välillä annan sille ihan mitä se haluaa ja mieli tekee, lopun aikaa se treenaa kovaa ja syö hyvin. Ja viime viikko mentiinkin aivan mielihalujen mukaan! Nenä kääntyi kuin tuuliviiri, kun näkyi jätskipaikka ja Menusta kääntyi automaattisesti pitsa-osasto. Tuli siis suoraan sanottuna syötyä aivan jumalattomasti ja liikunta oli ainoastaan ravaamistanähtävyydeltä toiselle. Tällä viikolla sitten kun oon käynyt treenailemassa, tuntuma on aivan toinen.

Tein heti maanantaina pöhöttyneiden kasvojen kera etureidet ja sain tehtyä yhden sarjan hack-kyykkyä, kun tuntui, että nonniin, reidet onkin taputeltu! Treeni meni niin hyvin perille, että aivan muutamalla liikkeellä sain tuhottua ne täysin. Melko hienoa. 😀 Samoin kävi olkapäille ja takareisille. Melkoista. Tällä hetkellä, viiden treenin jälkeen, oon aivan kokovartalokipsin tarpeessa. Jokaista lihasta pakottaa. Muistan saaneeni tehtyä näin osuvia treenejä ehkä joskus viime vuoden puolella. Pitänee varmaan vetää sitä pitsaa ja maata enemmänkin, jos tulos on tämä?!

Joku pyysi joskus ihan kokonaista postausta takareisien treenistä (teen sen vielä jossain kohtaa, anteeksianteeksi!), mutta näin alkuunsa haluan jakaa tämän ainakin itselleni aivan mielettömän liikkeen. Ja nyt kun rummut pärisee ja lukija painautuu lähemmäs näyttöä kädet täristen, niin kyllä, se on ihan tuo takareiden koukistus se spektaakkeli. 😀 Mutta erittäin hyvä variaatio siitä! Suosittelen kokeilemaan tehdä liike aivan treenin aluksi, todella keskittyen puristamaan yläasennossa pelkästään takareidellä ja tekemään sarjat aivan loppuun, kun on treenin aluksi vielä energiaa. Minun takareiteni vetävät itsensä tästä niin jumiin, että toisinaan tuntuu, että koko lopputreeni on aivan turhaa! Ihan must-liike nykyään. fff

Yläkroppa nostetaan kokonaan ylös laitteesta suorien tai lähes suorien käsien varaan. Liike tuntuu aluksi kummalliselta, mutta kun löytää oikean kohdan, se eristää takareiden todella kivuliaasti. Painot vähenee itselläni noin puolella normaaliin reiden koukistukseen. Toimii!

Viime viikkoisesta lepoviikosta intoutuneena lepäänkin tämän ja huomisen salilta kokonaan ja loppuviikon sitten taas painetaan kovaa. Motivoitunutta viikkoa!

sonja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta