Mikä saa suomalaisen valittamaan?

Kävin tänään Lidlissä, tapani mukaan. Kaivoin kananfileitä kylmäkaapista kun vieressäni olevan rouvashenkilö tokaisi ystävättärelleen: ”kauhean suppea valikoima täällä, ihan surkea!”. Hymähdin huomaamattani. Sain vihaisen katseen. Niin, 100 metrin päässähän on hyvinvarusteltu Sokos, mietin. Mutta se on tietysti taas liian kallis. Aivan ylihinnoiteltu suorastaan ja henkilökuntaa on liian vähän ja he ovat tympeitä.

Olen pirullisten kokemusten saattelemana oppinut välttämään tietyn ikäisiä rouvia, joiden suupieliä vetää hämmästyttävän kova maan vetovoima, ja joidenka kasvoihin on muodostunut naururyppyjen sijasta suunpielisrypyt. Tiedättekö? Sellaiset, jotka muodostuvat, kun puristaa huulensa tyytymättömänä yhteen. En tiedä, mikä minussa on vikana, mutta olen huomannut, että jokin minussa ärsyttää tätä ihmisryhmää ihan vimmatusti. Toisinaan satun pyöräilemään metrin kävelytiellä ja saan perääni rään sekaisen huudon, johon yleensä sisältyvät ”moukka”, ”nykynuoriso” tai naapurin mummoni kohdalla jopa huudahdus ”lutka”! 😀 Toisinaan taas saan perääni vihaisen kuntosalirouvan ja toisinaan minua vain mulkoillaan paheksuen kadulla. En oikeasti tiedä syytä, mutta kartan nykyään näitä rouvashenkilöitä.

IMG_5559

Kuvassa ihan todella ärsyttävä teini-ihminen, joka vielä ottaa itsestään peilin kautta kuvankin.

Mutta eipä tämä suomalainen piirre ylety ainoastaan keski-ikäisiin äkäisiin rouviin, vaan valitettavasti muihinkin. Suomalaisella jostain syystä on aina asiat niin pirun huonosti. Suomalainen ei montaa asiaa välttämättä osaa kovin hyvin, mutta valittamisessa hän on mestari. Sinänsähän tämä on kovin hassua, koska maamme olot ovat hyvät ja tässä valtiossa periaatteessa kestä tahansa voi tulla kuka tahansa. Valinnan- sekä sananvapaus vallitsee, meillä on rahaa ja aikaa keskittyä itsemmekin. Mikä meitä oikein vaivaa? Onni lähtee itsestä. Jokainen on oman onnensa seppä. Jos Lidlissä on huono valikoima, mikset tosiaan suuntaa toiseen kauppaan, joka ehkä ei ole yhtä halpa, mutta löydät sieltä tarvitsemasi. Tai jos välttämättä haluat halvinta mahdollista, voisitko ehkä kestää hieman suppeamman valikoiman? Vaikka mikään näistä ei onnistuisi, voisitko edes hymyillä vieressäsi olevalle tytölle, joka hymyilee sinulle? Miksi haluat levittää pahaa oloasi ympäristöösi?

Mikään ei saa suomalaista niin valittamaan, kuin valtio ja julkiset virastot. Kela, sosiaalitoimisto, vakuutusyhtiö, poliisivoimat ja jopa armeija. Tässä on liuta suomalaisia huijausyrityksiä, jotka vievät ihmisiltä rahat ja yrittävät kaikin keinoin kieroilla, jotta ihmisten elämä olisi hankalaa! Mutta suomalainen ei alistu tähän, vaan valittaa minkä vain kerkeää. Sukulaisille, ystäville, työkavereille, Iltalehdelle, Facebookille. Kyllä valitetaan! Kun huonoja ovat nämä. Ja Suomihan on muutenkin aivan paska maa. Ottavat mamuja vaan lisää koko ajan, ja ne vievät meidän naiset ja työpaikat, mutta töitä ei rehelliselle suomalaiselle ole! Juu ei anneta töitä. Vaikka kuinka yrittää. Ja Kelakaan ei anna rahaa. Päinvastoin vievät rehellisen suomalaisen rahat. Että onkin paska maa! Kyllä Viroon pitäisi nyt lähteä. Eikä tässä vielä kaikki. Vaikka koko Suomen hallitus harjoittaa pimeää taloutta ja kieroilua, myös Suomen ilmasto on nihkeä. Talvella on niin kylmä, että pakko kirota koko kuusi kuukautta ja kesällä niin kuuma, että pakko vaan olla sisällä ja laittaa jäähdytys täysille. Piruko se noin kuumaa nyt pisti, häh!! Tähän kohtaan kelpaa taas esimerkkinä yllättäen keski-ikäinen mieshenkilö, jonka tapasin eräänä päivänä töistä tullessani. Kävelin kaikessa rauhassa ja mietin, että onpa muuten nätti kevätsää ja mukavan napakka kelikin. Viereeni astelee herra, joka tokaisee minulle ”kuinka kehtaakin Tampereen kaupunki pitää tätä tietä näin huonossa kunnossa, kyllä tässä vielä kaatuu ja kaupunki on kyllä sitten maksumiehenä!!”, samalla osoittaen valppaalla sormellaan kävelemäämme katua, jota ei oltu keretty vielä hiekoittamaan. Niin. Oli kyllä järkyttävä tilanne, kerta kaikkiaan.

IMG_5924

Aivan todella rasittava keväinen näkymä tänään ikkunasta.

Suomalainen on siinä asemassa, että pystyy vaikuttamaan omiin päin honkia oleviin asioihinsa, muttei halua, vaan mieluummin valittaa menemään päivät pitkät ja antaa asioiden olla juuri niin kuin aina ovatkin. Ihan vääriä tyyppejä eduskunnassa, muttei itse jaksa äänestää, koska eihän se mitään auta kuitenkaan. Ärsyttäviä vastuuttomia teinejä tuolla pyöräilee kävelyteillä, joten pakko vain estää heidän kulkunsa asettuen keskelle tietä ja huutaen homoa, kun ei vain voi siirtyä hieman sivummas, jotta mahtuu ohi. Kyllä se näin on. Bussikuskille täytyy jäädä kälättämään 10 sentin hinnankorotuksesta, kun ei vain voi olla käyttämättä sitä riistohintaista dösää ja kävellä sitä kilometrin matkaa. Työnantajakin on hirviömäinen kiduttaja, mutta ei voi vaihtaa työpaikkaa, koska tässä nyt ollaan aina oltu.

Meillä kaikilla on varmasti joitain edes kaukaisia tuttuja, joiden kumppani on huutava monsteri, työpaikka vie kaikki voimat, naapurit ovat jälleen, kymmenennen muuttokerran jälkeenkin jokaöisiä bilettäviä teinejä ja juuri hänelle sattuu aina konflikteja, joissa joku kohtelee häntä huonosti ja epäoikeudenmukaisesti. Hänellä on yleensä vahvoja mielipiteitä maamme tulevaisuudesta, ja nämä mielipiteet on perusteltu esimerkiksi lausein ”no se vaan on näin” ja ”ei silloin vanhoina hyvinä aikoina näin”. Hänellä usein on laadukkailla keskustelupalstoilla, kuten vauva.fi tai Iltalehden kommenttipalstalla oma nimimerkki, jonka kautta hän jakaa tietoa näistä elämänsä kurjuuksista, jotka juuri hänet on kohdannut. Tämä henkilö ei myöskään ikinä ymmärrä, että ainoa näitä elämän sattumuksia yhdistävä tekijä on vain ja ainoastaan hän itse. Hän on se ongelma. Ja hänen läheisensä ovat niitä uhreja, koska joutuvat vuodesta toiseen kuuntelemaan hänen valitustaan.

Itse toisinaan saan pahan olon siitä, kuinka paha olo joillain ihmisillä on. Oikein puistattaa kun mietin, että oma elämä olisi niin kamalan hankalaa ja kaikki pienen pienet asiat olisivat niin suuria minulle, että oma pieni maailmani menisi niistä aivan sekaisin ja olisi pakko räyhätä yleisesti kuin mikäkin. On mielestäni sääli, että suomalaisilla on niin hankalaa. Kun minulla on ainakin kaikki pääsääntöisesti hyvin. Olen tyytyväinen, että olen syntynyt Suomeen ja minulle on vapaus valita, mitä haluan tehdä. En valita asioista, jotka voin muuttaa ja ne, joita en voi muuttaa, yritän hyväksyä. Toivon, ettei minusta itsestäni koskaan tule niin katkeroitunutta rouvaa, että minun pitäisi näyttää hapanta naamaa nuorille ihmisille, jotka vaikuttavat onnellisilta tai olla se ihminen, joka kaupan sulkemisaikaan ei suostu lähtemään, vaan vaatii saada kirjallisen selvityksen, miksi banaanin hinta on noussut.

IMG_5899

Tässäkin Subin salaatissa taas aivan liian vähän kanaa, vaikka nimenomaan sanoin, että tuplaliha.

Negatiivisuus valitettavasti ruokkii negatiivisuutta. Valittaminen leviää ympäristöön kuin rutto ja saa toistenkin olon todella ikäväksi. Tämänhän voi todentaa ihan vaikkapa juuri sieltä Iltalahden kommenttipalstasta. Joku kommentoi, että onpa ruma näyttelijä, seuraava haukkuu keskustelijan aloittajan itsensä, seuraavan komppaa ensimmäistä, neljäs haukkuu kaikki näyttelijät ja viidennen mielestä kaikki Suomen naiset on rumia. Näin se etenee. Harmillista, ettei positiivisuus useinkaan tartu yhtä helposti. Yritäpä heittää pieni läpyskä ruuhkabussissa seisovalle vieruskaverille tai toivottaa mukavaa viikkoa tympiintyneille työkavereille, niin pieleen menee, että heilahtaa!

Koska huomenna alkaa uusi viikko, haluankin haastaa meidät suomalaiset tekemään siitä vähän parempi kuin normaalisti kuuluisat surkeat maanantaiaamut ovat. Löytäisitkö sinä jotain mukavaa maanantaista ikiaikaisen valituksen sijaan?

sonja

8 vastausta artikkeliin “Mikä saa suomalaisen valittamaan?”

  1. Kuulostavat tutulta nuo kuvailemasi ”rouvashenkilöt” 🙂 Viimeksi pari tuntia sitten tein askelkyykkyjä niin, että taempi jalka oli puistonpenkillä, ja ohi kulkeneen naisen mielestä olin yksinkertaisesti ”ääliö”. Onhan se nyt aika järkyttävää että penkkiä käytetään muuhun kuin istumiseen ja varmasti kyseessä on suoraan kyseistä henkilöä kohtaan osoitettu loukkaus.
    Ehkä tyypillä oli huono päivä tai sitten ketutti se, että joku muu tykkää pitää itsestään huolta. Toivottavasti en pilannut rouvan viikonloppua aivan kokonaan. Itse sain sentään kunnon naurut itselleni sekä poikaystävälle, jolle kotona kerroin, kuonka röyhkeä olinkaan kehdannut kyykätessäni olla.

    Mutta siis oikeasti mikä ihmeellinen tapa se alkaa olla, että viisi-, kuusikymppiset naiset kokevat voivansa puhua parikymppisille aivan niin loukkaavasti ja epäkohteliaasti kuin vain tahtovat?

    • Hahaa, naurahdin tuolle ääliö-kommentille ääneen. Hyvä kuitenkin, ettei vika ole vain minussa, vaan muissakin! 😀 En osaa kyllä sanoa, mikähän siinä on. Melko surullista kuitenkin, kun alkaa miettimään. Jos itse tuolla huutelisin tuiki tuntemattomille, niin kyllä pitäisi melko huono olo olla.

  2. Samaistun tähän niin paljon, koska olen ainoa asuintaloni alle 40-kymppinen 🙂 Tai no yksi vähän nuorempi (just ehkä 40) pariskunta täällä on, ja he ovat mukavia, mutta muut 50v+ ja meno sen mukaista… Tää koko taloyhtiö taitaa olla enemmän sellaisille senoreille suunnattu, kuinka tällainen nuori opiskelijanhupakko kehtasi vuokrata samalta alueelta asunnon………… No ööh koska se oli oikotiellä vuokrattavana? Keski-iän ylittäneet naiset on pahimpia, enkä tajua miksi. Millä oikeudella he kommentoivat ja valittavat kaikesta yleensä nuoremmille naisille? Katkeruus? Mä en nykyään enää piittaa mistään koska oon niin tottunut siihen asuinpaikastani johtuen 🙂 Tosi rauhallinen alue ja hyvät kulkuyhteydet ja ulkoilumahdollisuudet, niin poiskaan en täältä joidenkin katkeoroituneiden kanojen takia muuta. En ees välitä enää ottaa kuulokkeita korvilta vaan sujuvasti nyökkäilen ja jatkan matkaa ohi, jos joku näyttää siltä, että puhuisi mulle 😀

    Yhden esimerkin jos sanon, olin tulossa töistä pyörällä kotiin ja pyöräilin tuossa kerrostalojen välissä olevalla pihatiellä. Joku näistä pihapiirin kukkahattutädeistä oli siellä pitämässä vapaana jotain karvamoppikoiraansa, joka tietenkin juoksi suoraan pyöräni eteen, koska kuka keski-ikäinen tantta nyt olisi koiraansa kouluttanut. Rouva rupesi raivoomaan että kuinka KEHTAAN PYÖRÄILLÄ NIIN KOVAA siinä pihatiellä joka on kuulemma tarkoitettu vain KÄVELEMISEEN!!! Kysyin sit, et miksi tädin koira on vapaana kuin koirien irtipito on taajamissa kiellettyä 🙂 Toinen mummo rupes kerran pauhaamaan mulle kans pyöräilystä, kun käännyin pihatieltä pois jalkakäytävälle, ja mummo oli siinä n. 15 metrin päässä tallustelemassa tiellä, että miksi mun pitää pyörällä väkisin AJAA HÄNTÄ PÄIN ENKÖ TAJUA ETTÄ TÄSSÄ TAPAHTUI MELKEIN VAARATILANNE :DDD

    • Voi eiii, tuo pyörätilanne on ihan kuin suora ote omasta elämästäni! 😀 En kestä, hahaha! Mikä tuossa pyöräilyssäkin on niin maan mullistavan kamalaa? Ei ole ihan yksi eikä kaksi kertaa, kun itselläkin on käynyt esimerkiksi niin, että menee vierekkäin kävelytie ja pyörätie ja vahingossa valitsen pyöräillessäni väärän kaistaleen. Niin sitten mummo tai pappa, tai parhaassa tapauksessa oikein pariskunta, asettuu keskelle tietä, levittää kädet ja huutaa TÄMÄ EI OLE PYÖRÄTIE!! Jestas, rauhoittukaa, ei ole tapana kenenkään päälle ajaa. 😀

  3. Valittamista ja mielipiteiden esittämistä sanotaan myös kehitykseksi ja demokratiaksi. Kaikki haluavat että kaikki asiat olisivat paremmin. Ne jotka eivät valita ovat oktetissa.

    • Kyllä. Tässähän puhe on juuri nimenomaan kehittävästä ja rakentavasta mielipiteiden esittämisestä, jolla saadaan kehitystä aikaiseksi. 😀

  4. Hei ja sit tää ihana aurinko!
    Oon kampaaja ja meidän liiketilaan tulee aurinkoa kolmesta suunnasta, eli koko päivän! Ihan huikeeta.
    Vai onko….. Erään rouvan mielestä sekin on pers***tä… Mietipä, kaikki pölyt näkyy. 😄
    Sanoin et laittaa sit vaan verhot kiinni. Ei puhuttu sen jälkeen mitään 😄🙈

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta