Bikini special!

Lupasin palailla viikon takaiseen Lahden reissuuni, jonka aiheena oli, mikäs muukaan, kuin bikinibikinibikini!

bikini awards.jpg

Eilisten Arnold Classic-kisojen 6 parasta biksua. Kuva: http://www.flexonline.com/ifbb/2016-arnold-classic-finals-report

Toimin Team Fitillä poseerausvalmentajana bikini fitneksen osalta. Vaikka omaa kisakokemusta löytyy vain yksien kisojen verran, olen kerryttänyt kuitenkin melko kiitettävää tietotaitoa poseerauksen ja esiintymisen osalta ja mielelläni opastan etenkin uusia biksukisaajia. Yksin harjoitellessa kun sitä on niin hankala miettiä, mikä näyttää hyvältä ja mikä miltäkin. Muistan itsekin, kun itsekseni treenailin kävelyä ja mietin, että hitto, täähän on ihan upee! Jyrään kaikki! Ja sitten kun esitin sen jossain kohtaa poseerausvalmentajalle, sain hieman vaivaantuneen hymyn.

Hankalinta esiintymisessä ei niinkään ole asennot itsessään. Kyllähän ne nyt saa väännettyä kohdilleen, kun tarpeeksi kauan aikaa kääntelee selkärankaansa. Haastavinta yleensä kisaajilla on kaikki muu asentojen ohella. Miten vaihtaa asennosta toiseen, miten sen saa näyttämään luontevalta, kuinka pidän käsiäni, mitä asentoja teen. Minkälainen I-kävelyni pitäisi olla, miten näytän itsevarmalta. Nämä on ne kysymykset, joidenkan kanssa yleensä tapellaan. Optimaalinen fitnesslavalla esiintyminen näyttää yleisöön siltä, että ”onpa tuo tyttö luonnollisen näköinen”. Se näyttää siltä, että sitä ei ole treenattu, ei ole mietitty askelia valmiiksi, vaan kilpailija vaan lipuu sisään ja keksii päästään ex tempore uskomattoman koreografian ja hymyilee vaivattomasti koko lavalla olon ajan. Silloin esiintyminen on onnistunut. Katsoja kun ei näe niitä loputtomia harjoitustunteja, joita on vedetty peilisalissa niin, että itku ei ole kaukana. Ainoa, millä on merkitystä, on lopputulos.

Monet eivät myöskään ole sisäistäneet sitä faktaa, että kaikki se asentojen vaihtelun ja hyvältä näyttämisen vaikeus tuplaantuu sillä hetkellä, kun ne 10 sentin kisakorot laitetaan jalkaan. Ja kun se esiintyminen pitäisi silti näyttää samalta. Luonnolliselta. Varsinkin pitkillä tytöillä korkeilla koroilla kävely näyttää usein oikeasti melko hirvimäiseltä ja se bambi on the ice-look ei yleensä ottaen kovin hyvin pure kisalavalla. Pisteitä ei heru söpöydestä, kun kompuroi omiin jalkoihinsa ja teloo itsensä kanssakilpailijoihin. Sinänsä monesta tuntuu typerältä (minustakin tuntui) keskittyä verenmaku suussa tehtyjen treenien ohella johonkin idioottikorkkarikävelyyn. Mutta se on melko suuri osa sitä, mitä tuot lavalle. Kuinka turhauttavaa on katsoa todella hyväfysiikkaista kilpailijaa, joka ei selkeästi ole viitsinyt uhrata ajatustakaan esiintymiselleen. Ja sitten sielä vedetään ihan päättömänä kanana koko lavarupeama ohi ja tiputaan monta sijaa siitä, mitä harjoittelun tuloksena oltaisiin voitu saavuttaa.

ifbb-logo-img

IFBB Finland ry vaihtoi tänään nimensä Suomen Fitnessurheilu ry:ksi, mikä omasta mielestäni on hyvä muutos, koska se osataan varmasti helpommin liittää oikeaan kategoriaan. Ei ole ihan yksi eikä kaksi kertaa meinaan, kun minultakin on kysytty, että ”Mikä on IFBB?” 😀 Nimenmuutos ei ole ainoa tämän vuoden muutos, vaan selväst monet fitnesslajit, etenkin bikini fitness, elävät jonkinlaista murrosvaihetta, ja vähän ehkä hakevat paikkaansa edelleen. Bikiniin on tehty asentomuutoksia sekä luonnollisesti bikineihin ja kisakenkiin on tehty jälleen muutoksia. Voitte lukea edellisen lauseen sanan ”luonnollisesti” ivallisella vivahteella. 😀 Nämä kisa-asujen muutokset ovat nimittäin mielestäni melkoooo tuuuurhiaaa, etenkin kisakenkien sähläyksen kanssa. Milli väärän korkuinen pohjakoroke, ja et saa kilpailla niillä. Ok! Noh, mutta säännöt on säännöt. Mennään me siihen oleelliseen nyt, eli niihin uusiin asentoihin!

IMG_5595

Asentomalleinani toimivat tänään tiimimme kevään ihanat bikinijunnut, Anna Toivonen (vas.) ja Kiira Eloranta. Suurin käänne bikini fitness-asennoissahan on takaposeerauksessa. Aika jännittävää nähdä nyt keväällä ensimmäisen kerran, miten tämä on sisäistetty, koska olen ymmärtänyt, että vääränlaisista takaposeista tullaan rokottamaan melko tiukasti nyt, kun lajia koitetaan ”siistiä”. Vanhat tyrkky-pyllistän-niin-paljon-kuin-pystyn-poseeraukset ovat siis historiaa (thank god!) ja nykyisin poseeraus on melko paljon tyylikkäämpi.

IMG_5598

Kevyt nojaus taakse (kevyen ja liian notkon raja on hyvin häilyvä..), jalkaterät eteenpäin, kevyt selän levitys, toinen käsi lantiolla. Painopiste aavistuksen toisella jalalla, ei kuitenkaan niin, että toinen pakara menee niin sanotusti kokonaan lyttyyn. Koska myös selkää arvioidaan, hiukset kannattaa siirtää pois selän päältä. Lapoja ei missään nimessä vedetä kiinni toisiinsa. Pää suoraan eteenpäin ja toinen käsi rennosti sivulla. Fitnessurheily ry:n sivuilla lukee, että tässä asennossa jalat ja pakarat kuuluisivat olla hieman jännitettyinä, mutta itse en tätä missään nimessä ikinä suosittele. Tämä on mielestäni hyvin rento asento etenkin jalkojen osalta. Jos tuosta nyt vetäisi pakarat vähänkin jännitykseen, niin lopputulos saattaisi olla melkoisen huvittava.. Tämä on kuitenkin todella kauniin näköinen asento, ja mielenkiinnolla odotan, että nyt kun selkääkin hieman levitetään, että mikä on raja liian ”bodymaisen” asennon ja bikiniin soveltuvan välillä.

IMG_5596

Sivuasennossa ei muutoksia. Edelleenkin takajalka suorana, etujalka hieman taitettuna, jalkaterät sivulle, vatsa sisäänvedettynä ja yläkroppa eteenpäin käännettynä. Molempien olkapäiden tulisi näkyä tässä asennossa. Selkää voi jännittää, se tuo haluttua hartiakkuutta. Tietysti selän jännityskin riippuu yksilöstä, sillä jos selkä on todella kookas, sen jännitys voi tehdä asennosta turhan maskuliinisen näköisen. Sivuasennossa yleensä ongelmaksi tulee ensinnäkin tietysti se, että vartaloa käännetään hieman luonnottomaan asentoon. Jalat pitäisi saada pidettyä sivulle käännettynä ja yläkroppa kuitenkin mahdollisimman paljon eteen. Toinen hankaluus on muistaa pitää pakara koholla, jotta kroppaan saadaan muotoa. Tässä asennossa saa pitää toista kättä lanteilla tai molempia suorina ja näitä saa ja kannattaakin vaihdella.

IMG_5599

Seuraavaksi tuleekin luonnollisesti etuasento.

IMG_5597

Etuasentojahan on ollut jos jonkinmoista sorttia näkyvillä. Usein tyttöjä on todella vaikea pistää järjetykseen jo senkin vuoksi, että he ovat kääntäneet itsensä jos jonkinmoiseen vänkyrään, eikä heitä pysty millään arvioimaan. Tämän vuoksi myös etuasentoa on yhtenäistetty.

Painopiste toisella jalalla ja vartalo kevyesti taitettuna (näin myös vyötärö kaventuu). Etuasento ei kuitenkaan missään nimessä saa näytää enää siltä, että vartalo on lähes kokonaan sivulle päin ja käytännössä vain painopisteen siirtämisellä saataisiin vaihdettua sivuasentoon. Nounou! Pään ja vartalon pitää olla samassa suunnassa kuin jalkaterät, eteenpäin kaikki. Pään eteenpäin pitäminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö voisi ottaa kontaktia yleisöön. Tämä on suotavaakin, koska tuomarit eivät yleensä ole kovin mukavaa tiirailtavaa tuimine ilmeineen. 😀 Etureisiä ja olkapäitä voi hieman jännittää ja vatsa ehdottomasti tiukaksi jännitettynä. Toisen käden tulee olla lantiolla ja toisen sivulla.

Siinäpä ne! Ei maailmaa mullistavia muutoksia, mutta muutoksia silti. Muutoksia, mitkä pitää osata ja olla ajantasalla siitä, miltä asennon pitää näyttää, jotta se hyväksytään. Odotan todella innoissani, miltä kisaajat tulevat näyttämään sekä sitä, miltä I-kävelyt tulevat näyttämään. Tämä siistiminen kun koskee myös niin sanottua flirttailua, mitä joskus näkee bikinissä jo ällöttävyyteen asti. Hiusten heilauttelu, olkapäiden kohauttelu ja muu ylimääräinen keimailu pitäisi jäädä vähemmälle, koska näistä saatetaan rokottaa, jos esiintyminen tuomariston mielestä ylittää hyvän maun rajan. Ja aah, tämä on omasta mielestäni todella hyvä juttu! Korostan aina sitä, että tyylikkyys ja arvokkuus erottuu edukseen.

indiapa

India Paulino. Kuva: http://www.flexonline.com/ifbb/2016-arnold-classic

Jos teistä joku katsoi eilen yöllä Arnold Classicia, niin ammattilaisbikinissähän on silminnähtävää, että siellähän kaikki kumoutuu täysin. 😀 Aika hauskaa, että amatooribikinissä mietitään, että ylitänkö hyvän maun rajan jos heilautan hiukseni tässä asennossa taakse ja sitten taas ammattilaiset vetävät tuolla kuin viimeistä päivää kaiken mitä itsestään irti saavat, heheh! Kansainväliset ammattilaiskisat bikinin osalta vei India Paulino. Voitto hämmästytti itseäni jokseenkin, koska tyttöhän on päätä lyhempi muita kisaajia! Yleisesti kun on ollut kirjoittamaton sääntö, että maailmalla pärjäävän bikini fitness-kilpailijan pituus pitäisi olla lähemmäs 170cm, jotta erottuu edukseen. Ja sitten tämä lyhyenläntä tyttö vei koko kisan! 😀

indiap

Kuten näkyy, takaposeerauskin ammattilaispiireissä on ennallaan.

Kuitenkin tästä taas näemme sen, että maailmalla pärjätäkseen ei tarvita kovinkaan massiivisia lihaksia ja itseäni silmiinpistävää on myös se, vatsalihakset eivät juurikaan edes erotu. Olenhan tämän todennut ennenkin, mutta aina se jaksaa yllättää. Itse kun kuvittelee aina, että rautainen sixpack pitää olla, niin juu ei tarvi, tuolla sitä viedää KV-kisat ilman yhtäkään vatsapalaa! Hämmentävää. Mutta kaunis kisaajahan India on, en minä sitä missään nimessä kritisoi. Esiintyminen on luontevaa ja hän on kaukinpuolin rakenteeltaan hyvännäköinen. Uskoa luo itselleni myös se, että hänellä on hyvin pienet pohkeet! Jesjes! 😀 😀 Ja siis sille, joka ei tiedä, niin pohkeiden kasvatus on itselleni järkyttävä turhauttava työmaa, eikä niihin tunnu millään tarttuvan mitään.

Näihin fitnesstunnelmiin tällä erää. Oikein ihanaa alkavaa viikkoa <3

sonja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta