Salin peilin aiheuttamat vihan hetket

Heissuli vei!

Ilmat kylmenee, ja on se vaan kumma, miten suomalainen ihminen ei osaa silti pukeutua, vaikka joka pirun vuosi se jäätävä ilma tulee. Aina se yllättää. Vähän niinkun ”lumi yllätti autoilijat”. Ja sitten soi meillä töissä puhelimet, että halloota, mulla oli kesärenkaat ja yhtäkkiä tuli jäätä tielle!! Että mites toi mun vakuutus. On se vaan kumma, kun ei ihmiset opi. Enkä minä. Vedän edelleen harva se päivä nahkatakilla tai jollain muulla säälittävällä pikku riekaleella, vaikka ii-puhelin näyttää yhtä astetta päivälläkin. Ja joka ikinen aamu mietin, miksei mulla ole hanskoja. Ja joka ikinen kerta, kun laukkaan vaatekauppaan, mietin, että en mää nyt vielä tarvi, ostan sit kun on kylmä. Ja sitten koittaa jälleen aamu ja mietin, että missä ne hanskat. Oivoi sentään tätä ihmiseloa.

image(27)Tänään illalla lähdin salille ohuella tiimitakilla, koska ”lyhyt matka” (??), mutta onnistuin luiden jäätymisestä huolimatta vetään oikein hyvät treenit, ja sen päälle jopa vähän käpystelin salissakin. Hauiksen näyttämiseksihän se tosin taas meni. No joo. Mulla ei ole tänään oikein asiaa muustakin kun perinteisesti säätilanteesta jauhamisesta, joten haluan tänä iltana avautua teille yhdestä asiasta, mikä ottaa niin sitten päähän.

Mä olen kovin kärsivällinen ihminen, tarpeen mukaan. Olen yleisesti ottaen tyyni (vaikkakin tempperamenttini aiheuttamat tunnekuohut välillä järisyttävät kanssaeläjiä). Mutta siis kuitenkin. Tempperamentti ei ollut nyt pointti, ei mennä siihen. VAAN, että siis olen tyyni. En yleensä ärsyynny ihmisistä ympärilläni, etenkään sillon, kuin keskityn. Keskityn johonkin todella lujasti. Kuten esimerkiksi treenaamiseen. Ei mua paljoa kiinnosta, jos joku repii itseltään olkapään irti riuhtoessaan painoa väärään suuntaan, tai joku tytteli treenaamisen sijaan tuijottelee nurkassa arvostelevasti touhuani. Ei kiinnosta, vaikka Bull Mentula huutaa vieressä, kuin olisi kuolemaisillaan tai joku toinen varailee laitteita omilla juomapuolloillaan, eikä todellisuudessa tee mitään. Siinähän sitten tekevät, mitä lystäävät. Minä treenaan.

Mutta yksi asia. Yksi asia, mitä en voi sietää. Enkä todellisuudessa ole edes uskonut, että kukaan voi tehdä tosielämässä näin. Parin kuukauden sisällä olen kuitenkin joutunut kammottavien hyökkäyksien kohteeksi!

Tilanne 1. Kaikessa rauhassa puristelen reisiä reidenlointonnuslaitteessa. Tuo liike on niin typerän näköinen, että se on tilannetajua osoittaen sijoitettu Wolffin seinän viereen. Niin, että siinä ei availla haaroja ihan koko kansalle, vaan se on hyvin piilossa. Edessä on kuitenkin peili, mikä taas ei osoita kovinkaan hyvää tilannetajua.

Rauhassa treenaan niin, että naama punoittaa ja suu muotoutuu älyttömään irvistykseen. Sarjan lopuksi satun katsahtamaan eteenpäin peiliin (virhe) ja huomaan takanani ”vatsoja tekevän” miehen, jolla on irstas virne ja huulilta pystyn lukemaan ”you sexy”. Ouuuuukkeeeiiiii, mietin ja katson eri suuntaan. Katson vielä uudestaan miestä ilmeellä, mitä ei todella voi erehtyä luulemaan kiinnostuneeksi, vaan lähinnä erittäin luotaantyöntäväksi. Mutta siitäpä hän vasta innostuu! Jatkan treeniä mahdollisimman normaalisti, mutta en pysty keskittymään, kun tunnen takaraivossani ällöttävän katseen ja minua tuijottavat kaksi limaista silmää. Poistun ja katsahdan miestä vähintäänkin ärsyyntyneenä. Saan silti limaisen virnistyksen. Jeppisjei.

Tilanne 2. Tänään siinä selkätreenini jälkeen pyristelin vähän hauistakin ja tein seisoen tangolla hauiskääntöjä. Peilin edessä tietty. VIRHE. Kolmannen sarjan aikana en voi olla peilistä huomaamatta takanani ”rintaa tekevää” miestä, jonka ehkä-hänen-mielestään-kutsuva tuijotus porautuu aivoihin asti. Kun poistun ja kävelen ohi, hän kääntää päätään jälleen _todella_ kutsuvasti ja virnistää ilmeellä, kuin olisi jossain aivan muualla, kuin kuntosalilla.

image(26)Näin tyytyväiseltä näytin vielä ennen limamiehen ilmaantumista!

Anteeksi kielenkäyttöni, mutta mitäs helvettiä oikeasti? 😀 Onkohan nämä miehet todella saaneet joskus naisen salilta mukaansa tällaisella ”vienolla vihjailulla”. Mitäpä jos vaikka ihan vain lampsisivat sarjan jälkeen naisen luo ja pyytäisivät syömään, jos nyt jotain haluavat tehdä. Ymmärtäisin, jos oltaisiin baarissa, mutta hei ihan oikeesti! Salilla! Kuntosalilla! 😀 Hahaha, en kestä. Huvittavaa toki, mutta salilla mieli ei todellakaan ole huvittuneessa tilassa, vaan lähinnä sellaisessa treeniagressa, että tuommoinen saa veren kiehumaan.

Onneksi tämän tyyppisiä herrasmiehiä löytyy salilta vain muutama, kun taas suurin osa ei treenihieltään edes näe mitään, saati ketään. Se on hyvä se. Siitä pidän. Laitan ehkä Wolffille aloitteen salisäännöstä, joka kuuluu näin: ”Ei katsekontaktia kanssatreenaajaan, tai välitön poistuminen treenitiloista.” Jep, näin teen!!

sonja

10 vastausta artikkeliin “Salin peilin aiheuttamat vihan hetket”

  1. Kaksi limaista silmää :DDD Meijän postaukset oli vähä niinku peräkkäin etusivulla. Sillä erolla et sä taisit olla illan viiminen ja mä varmaan aamun ensimmäinen 😉

    • Hahaa, yllättävää, että mää olen illan viimeinen ja sää aamun ensimmäinen. Enpä ois arvannut. 😀

  2. hahaahah :D:D oon joskus saanu tollaselle kurdinkuikelolle niin hirveet kakkaraivarit että rupesin itkemään kun kiehahti niin paljon.

  3. Toi on niin inhottavaa! 🙁 Itellenikin käy näin aina välillä ja kyllä siinä menee sekä keskittyminen että treeni-ilo siltä kerralta. Tulee jotenki tosi ”self-conscious” olo (en nyt muistanu suomenkielistä sanaa :D)

    • Oisko vaivaantunut oikea sana? 😀 Ja joo, I feel u! Yleensä ei ympärilä olevat asiat häiritse, mutta nuo porautuvat katseet jotenkin hämmentää!

    • Peilikielto vois olla kyllä toinen, minkä voisin laittaa vireille! Hah, mistäs sitten kyttäisivät, mokomat!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta