Jalat makaroonina viikonlopun viettoon!

Hyvää perjantaita!

image(4)Kuten kaikki bloggaajat varmasti tietävät, blogin kirjoittaminen on hyvin haastavaa ja toisinaan jopa turhauttavaa. Kun sitä itse kirjoittaa tekstejään, niitä kirjoittaa oman suunsa kautta. Kun puhuu face-to-face, puhetta kehystää äänensävy, ilmeet, eleet, puhetyyli. Kun taas kirjoittaa omia ajatuksiaan omasta mielestään samalla tavalla kuin puhuu, saattaa ulospäin teksti näkyä aivan eri tavalla kuin mitä sitä itse on kuvitellut. Ja sitten ihmiset hermostuu ja itse vain miettii, että mitäs hittoa juuri tapahtui.

Itse olen hyvin välitön ihminen. Olen todella hyväntahtoinen, mutta puhun suoraan ja jopa ronskisti kasvotusten tutun ihmisen kanssa. Huumorini on mustaa ja hyvin usein juttelen hyvin huumoripainotteisesti. En ota itseäni tai mitään muutakaan liian vakavasti. Ja siihen pyrinkin. Toki välillä asiat elämässä paisuu ja pienetkin asiat tuntuvat maailman suurimmilta epäonnen hetkiltä, tottakai elämässä on vakavia asioita, mutta pyrin silti elämään kepeästi ja olemaan mahdollisimman pitkälle huoletta. Elämää tämä vain on.

Edellisen tekstin kohdalla kävi vähän niin, että yritin värikkäästi kirjoittaa siitä, kuinka typerää on, kun naiset ilkeilevät toisilleen, mutta tarkoitusperä hieman muutti muotoaan kirjaimia näppäivien sormieni ja toisen ruudun puolen silmien välillä. Yhtäkkiä olinkin vihamielinen, nostin itseni yläpuolelle, mielipiteeni olivat sovinistisia ja mitä vielä. Lueskelin tekstini vielä läpi ja yritin asettua jonkun muun asemaan, ja kyllähän siitä eri kuvan tosiaan voi saada, varsinkin, jos on jokin oma ennakkoasenne aihetta kohtaan. Tästähän provosoitumisessa usein on kysymys: aihe, josta kirjoitetaan, vaikka kirjoitettaisiinkin hyvin objektiivisesti, on itselle herkkä paikka tai jostain syystä asenne aihetta kohtaan on valmiiksi huono. Silloin ei ole väliä, mitä bloggaaja aiheesta kirjoittaa, siitä provosoidutaan joka tapauksessa. Eikä provosoituminen oikeastaan haittaa, ellei nyt minua kohtaan suoraan hyökätä. Parempi, että kirjoitukset herättää jotain tunteita, kuin ei mitään. Hupia saan myös itse lueskellessani anonyymien keksittyjä sähköposteja. 😀

Kuitenkin, vaikka mielipiteeni asioista ovat usein vahvoja, uskokaa tai älkää, minä en todellakaan ole ketään tai mitään kohtaan vihamielinen. Arvostan erilaisuutta ja minun puolestani jokainen saa ajatella ja olla miten ja mitä haluaa. En käytä teksteissäni kauheasti hymiöitä, koska toivoisin tai ainakin HALUAISIN osata tuoda persoonaani ja humoristisuuttani esiin ihan vain lauserakenteilla, ilman miljoonaa hymiötä perässä. Tässä en kuitenkaan ilmeisestikkään ole niin hyvä kuin toivoisin, joten muistutukseksi vielä: 🙂 🙂 🙂 😀 😀

image1Minä ja hauis. Tai ”hauis”.

Oon ollut alkuviikon niin pirun väsynyt, että en oo pystynyt oikein edes treenaamaan. Eilen päätin vetää semmosen jalkatreenin, että se korvaa kolme kokonaista treenitöntä päivää. Katselin Hietalan Utin ja Sirenin jalkatreenivideon, ja päätin vetästä vähän samantyylisen jalkajumpan itsekin. Wolffilla on ihan huikea yksi hack, jolla saa etureidet ihan tuleen joka kerta. Se on melko pysty, mutta kuitenkin sen verran vino, että antaa hyvän tuen selälle. Avun kanssa tein mahdollisimman hyvällä tekniikalla 2+5+10 toistoja, 3 kertaa kolmella pudotuksella. Eli käytännössä 2 toistoa, 10 sekuntia lepoa, 5 toistoa, 10 sekuntia lepoa ja 10 toistoa. Tämän jälkeen hackista 10kg pois ja sama setti uudelleen. Ja tämän jälkeen jälleen 10kg pois ja sama setti kolmannen kerran. Yhdessä satsissa tuli meikäläisellä 51 toistoa ja varmaan puolet näistä oli pakkoja. Painoa tietenkään omille heikoille jaloille ei valitettavasti voi paljoa lyödä, mutta kuitenkin sen verran, että toistot menivät reilusti pakkotoistoille jo ensimmäisen kympin kohdalla. Pojat tekivät videolla tätä kolme kertaa, itse en oikeasti pystynyt enää kolmanteen, vaan kahteen kertaan jäi. Heikko minä. Yritin vielä säheltää vähän prässiä ja ojennuksia tämän jälkeen, mutta jalat oli niin voimattomat, että eihän siitä enää mitään tullut.

Kuten olen aiemminkin todennut, olen aika kestävä treenaaja. Pystyn tekemään pitkiä sarjoja ja supersarjoja ja hengitykseni pysyy tasaisena ja lihat jaksavat tehdä. Mutta tämä oli kyllä aivan järkyttävää. Siis ihan järkkyä. En oo kokenut tämmöistä jalkojen voimattomuutta varmaan vuoteen 😀 Osittain varmaan johtuu siitä, että olen tätä jalkatreeniä pohtinut päässäni monta päivää jo, henkisesti valmistautunut monena päivänä ja eilen kun menin salille, mietin, että nyt sitten todella katotaan, kuinka pitkälle päästään. Suosittelen todella, tosin ilman apua tätä ei pysty tekemään. Idea kun on pakottaa itsensä tekemään paljon pidemmälle kuin jaksaisi, eikä painella menemään kepeillä painoilla itse koko settiä.

Puhuinkin tuossa salilla, miten treenaamiseen henkisesti kypsyy. Mielenvahvuuttahan tämä homma enemmän kysyy, kuin lihasten vahvuutta. Oon tässä kolmessa vuodessa saanut henkistä puolta melko hyvin taottua oikeaan suuntaan, mutta edelleen hommia on. Huomaan välillä edelleenkin, että vaikka teen sarjan aivan loppuun, jopa avun kanssa ja oikeasti tuntuu, että kuolen kohtsilleen, niin silti, kun mulle tarpeeksi karjutaan, lihas jaksaa tehdä vielä. Pää oli vain luovuttanut. Tämä oikeasti välillä jopa suututtaa. Koen olevani melkoisen kovaa treenaava ja pääkopan hallinta on aivan eri tasolla kuin salitreenin aloittaessani, mutta silti tuntuu, että mieli on edelleen kovin heikko aika ajoin. Rasittavaa.

image (5)image (6)Ja treenin jälkeen ruokaa!! Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin!

sonja

4 vastausta artikkeliin “Jalat makaroonina viikonlopun viettoon!”

  1. Voi jestas kun ihmiset provosoituu kummallisista asioista! Musta sun edellinen kirjoitus oli oikein hyvä ja hauska, ei tullu mieleenkää että joku vois sen ottaa kauheen vakavasti. No, kai aina löytyy niitä jotka ei oikein osaa lukea rivien välistä, millä mielellä teksti on kirjoitettu. Tai sit vaan ymmärtää tahallaan väärin.
    Ei mulla muuta, jatka samaan malliin ja tsemppiä treeneihin!

    • Kiitos paljon, hyvä että ainakin sinä tykkäsit! 😀 mukavaa syksyä sinne!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta