Miksi laihaa saa haukkua anorektikoksi?

Törmäsin tänään ilmiöön, johon olen kiinnittänyt huomiota jo vuosia, kun Facebookkiani selaillessani silmiini pompahti Stara-lehden kohu-uutinen Christiano Ronaldon tyttöystävän rantakuvista. En pidä itse lehden kirjoituksia kovin luotettavina, tai muutenkin laadukkaina, enkä ole edes vakuuttunut, että tämä tyttönen on Ronaldon rakastettu. Avasin kuitenkin julkaisun ja selasin nopeasti uteliaisuuttani kuvat läpi. Todella hoikka nainen, kauniit kasvot. Ihan kivan näköinen. Nopeasti silmäilin läpi vielä julkaisun tekstin. Ilmeisesti lahjakas mallitulokas, joka pari vuotta sitten oli joutunut veneonnettomuuteen. Harmi. Suljin julkaisun. Näin Facebookin ensimmäisen kommentin otsikon alla. Ja toisen. Ja kolmannen.

image(92)image(93)image(94)8 ikävää kommenttia ja 2 mukavaa. Jos kuvassa ollut nainen olisi ollut hieman tuhdimpi, olen lähes täydellisen varma, että kommenttisuhde olisi kääntynyt toisin päin. Muutama kommentoija jaksaisi sanoa ”läski” ja muut sanoisivat ”mieluummin jotain mistä ottaa kiinni, kuin luuranko”. Näinhän tämä menee aina.

Kyllä osa lihavista ihmisistä saa osakseen arvostelua. Saa kritisointia ja haukkumista. En millään lailla kiellä sitä, enkä väheksy heille kohdistettuja ikäviä lauseita. Haukkuminen on aina ikävää ja aina väärin. Mutta kyllä tässä maassamme silti ääneen jaksetaan huutaa enemmän, jos olet laiha tai vaihtoehtoisesti kovin treenattu. Lihavuus on ikävä kyllä niin normaalia, että todella laihat tai todella treenatut ihmiset saavat mielestäni kovemman kohtelun.

Olen tehnyt tästä aiheesta empiiristä tutkimusta ihmiskokeella koekaniinina minä itse. Kisadieettini puolen välin ohitettuani aloin tasaiseen tahtiin saamaan kommentteja ”voi mikä ruikku oot, ”syötkö sää mitään kun näytät tolta”, ”näytät kyllä vähän jo sairaalta”. Minulla on läheisiä ystäviä, joilla on ylipainoa, eikä heille kukaan tule sanomaan ”ootpa lihava” tai ”pitäskö sun rajottaa tota sun syömistä, kato nyt peiliin”. Minulle kohdistetut kommentit eivät toki varmastikkaan olleet pahuuttaan sanottuja, mutta ääneen sanottuja silti. Miksi? En minä niistä itseeni ottanut, mutta mistä ihmiset sen tietävät? Entä jos olisin ollut hieman heikommalla itsetunnolla varustettu naisen alku, mitäs sitten? Entä jos olisin näiden kommenttien yllyttämänä jäänyt vuosiksi pohtimaan luikkuja reisiäni ja rimpuloita käsiäni?

Olen miettinyt, voiko tämä ilmiö johtua siitä, että lihavilla ihmisillä oletetaan pääsääntöisesti olevan heikko itsetunto, eikä siksi sanota päin naamaa. Laiha ihminen taas katsotaan itsevarmaksi, jopa liiankin, ja hänet halutaan haukkumalla saada maan pinnalle. Voiko kyse olla tästä? En tiedä. Vai onko itsensä hyvässä kondiksessa pitäminen vain niin ärsyttävän ihannoitavaa, ja kun itse ei siihen pystytä, halutaan uskotella itselle, ettei edes haluttaisi näyttää noin laihalta. ”Luurangolta”.

_J3A9880-55Ruikku. Luuranko. Ällön sairaan näkönen. Kuvottava. Ruma.

Aivan sama pätee myös treenattuihin ihmisiin. On esimerkiksi hyvin huvittavaa miettiä sitä suhdetta, kuinka moni tukeva ihminen kokee asiakseen tulla kommentoimaan lihaksikkaan naisen/miehen kuvaan ilkeyksiä ja sitten taas, kuinka moni lihaksikas ihminen huutelee lihavan ihmisen kuvan alle? Aina löytyy poikkeuksia ja mätiä yksilöitä, mutta yleisesti ottaen. Mistä tämä johtuu? Siitä paljon puhutusta kateudesta, vaiko tarpeesta tehdä omasta lihavuudestaan normaalia?

Ylipainoisuus sekä hoikkuus ovat pääsääntöisesti omia valintoja. Ja vaikka toista ääripäätä en olekkaan kokenut, olen maailmaa tarkastellessani tullut siihen lopputulemaan, että laihana on usein vaikeampaa. Eikö ole aika huolestuttava suunta yhteiskunnassamme, että laihan ihmisen tie on monesti hankalampi kulkea kuin lihavan?

Olen aina sanonut, että tärkeää ei mielestäni ole se, mitä tuntee, vaan se, miten sen tuo julki. Toki itsekin saatan jonkin ääripään kohdalla kauhistella, mutta en koskaan tuo sitä ilmi yleisesti tai varsinkaan kyseessä olevalle ihmiselle suoraan. Eikö tätä kutsuta aikuismaiseksi ja kohteliaaksi käytökseksi? Miksi se puuttuu niin monelta? Toki mielipiteitä voi olla vaikka jokaisesta vartalotyypistä, mutta miksi mielipiteet pitää tuoda esiin tarkoituksena loukata? Jos joku vielä luulee, että yleisesti ottaen laihan ihmisen on helpompi ottaa haukkuja vastaan, hän on väärässä.

Kuinka moni on kuullut sanonnan ”Real woman has curves, bones are for dogs”? Epäilen, että kaikki, jotka tätä nyt lukevat. Onko kukaan koskaan miettinyt, miltä tämä julistus kuulostaa luonnostaan todella laihan tytön korvaan? Bones are for dogs. Niin. Eikö hän ole oikea nainen?

curves

sonja

36 vastausta artikkeliin “Miksi laihaa saa haukkua anorektikoksi?”

  1. Ei. Eieieieieiei. Mä tykkään susta ja blogistas mutta miksi hemmetissä tästä täytyy tehdä vastakkainasettelu? Miksei voi vain todeta että kaikki turhanpäiväinen arvostelu ja tahallinen loukkaaminen on rumaa, on ihmisen ruumiinrakenne mikä hyvänsä. Mää oon sairaalloisen lihava(ja varmasti sun salaisten kauhisteluiden kohde :D), enkä ikinä julkisesti haukkuisi ketään rumaksi luurangoksi, miehen näköiseksi lihaskimppunaiseksi enkä ihravalaaksi. Enkä myöskään ole kateellinen minua laihemmille tai kiinteämmille, olen vain pettynyt omiin aikaisempiin toimiini jotka on mut tällaiseksi saattanut ja surullinen siitä, että olen vapaata riistaa enkä suuren yleisön silmissä tee muuta kuin makaa sohvalla sipsipussi kourassa. Oikeastihan treenaan kovaa monta kertaa viikossa mutta läski vaab selittelee. En tiedä miten empiirinen tutkimuksesi on tehty mutta en mä ainakaan retostele kavereille siitä keski-ikäisestä miehestä joka keskellä keskustorin markkinoita päätti kajauttaa mulle että ”SÄÄ OOT LIIKA LIHAVA” enkä niistä kymmenistä selän takaa tai naaman edessä sanotuista läski-kommenteista. En kaipaa sääliä enkä ihasteluja mutta ole kiltti äläkä väitä etteikö läskejä kutsuttais läskeiksi. Se on jo niin normia että sitä vastaan täytyy taistella. Valitettavasti se taistelu on jollain kääntynyt ja vääntynyt laihojen luuranko-anorektikko-haukkumiseen, mikä ei tietenkään palvele ketään. What I am trying to say is, peace and love everybody.

    • Hei, Ikävä kuulla, että postauksesta tuli negatiivinen vastakkainasettelu. Muutin tämän kommentin luettuani jopa hieman otsikkoa, koska tarkoitukseni ei ole pahoittaa kenenkään mieltä. Kuten totesinkin, haukkuminen on aina ja joka tapauksessa ikävä asia, halusin kuitenkin tässä tuoda ilmi sitä ihmisryhmää, jonka haukkumista ei usein katsota pahana asiana, vaikka se sitä on.

    • Kiitos kun muutit otsikkoa. Se muuttaa heti tekstin hieman vähemmän provokatiiviseksi ja enemmän asiaan keskittyväksi. Tekstihän on oikeasti erittäin tärkeää asiaa, mutta vastakkainasettelu laihojen ja lihavien välillä pahentaa aina tilannetta kun tarkoitus on oikeasti saada aikaan tasa-arvoa kaikkien kesken, oletettavasti? 🙂

    • Hassua, että mä tulkitsin tekstin sävyn neutraaliksi. Kaikki haukkuminen on pahasta – mutta valitettavasti sitä esiintyy jokaisen ”ruumiinrakenneryhmän” sisällä ja niiden välillä. Ei tässä syyllistetty jokaista yksilöä.

      Omien tutkailujen mukaan ilmiötä esiintyy kaikkialla ja kaikille. Muutamaa kaveriani haukuttiin koulussa läskeiksi, ja valitettavasti yhden kohdalla viha jatkui, kun syöminen loppui kokonaan – haukkumasana vain vaihtui.

    • Hyvä, että tulkitsit neutraaliksi, koska neutraali sen pitikin olla! Sen olen tosiaan myös todennut, että jos halutaan löytää syy mollata, löydetään se kyllä. Ei siihen välttämättä tarvita yli- tai alipainoa. Sinänsä surullista.

  2. Laihuus on yleisesti hyväksyttyä, harva malli tai tähtönen toivoisi olevansa pulskempi. Pyöreydestä sitä vastoin halutaan ja pyritään eroon, valtaosa naisista haluaisi karistaa sen vitosen. Siinä ero. Eikä mikään hivele anorektikon itsetuntoa niin, kuin kauhistelut hänen laihuudestaan.

    • Esim. oma mieheni saa hoikkuudestaan todella kovaa kommenttia. Tuskin liittynee siihen, että olisi yleisesti hyväksytympää kuin se lisävitonen. Ei ole anorektikko, eikä hivele hänen itsetuntoaan. Eivät ole anorektikoita myöskään tekstissä esiintyvät naiset.

      Ja itse ko. sairauden läpikäyneenä en edes viitsi yrittää tiivistää tähän, mikä on anorektikon itsetunnon laita. Sairaan mielen pönkittäminen ja itsetunnin hiveleminen ovat… noh.. jokseenkin eri asioita keskenään. Ja tämä sairaan mielen reaktio kommenttiinko sitten tekee arvostelun hyväksyttävämmäksi? I say WOW!

    • Kiitos kommentistasi! Ihmettelin itsekin, miksi tämä sairaudesta kärsivän ihmisen reaktio laihuuskommentteihin liittyy tähän asiaan. Muutenkin tuntuu, että tuota anorektikko-määritelmä käytetään nykyään aivan tietämättä, mistä on kysymys. Mukavaa syksyä sinulle <3

    • En ihan ymmärtänyt. En puhunut tekstissäni sairaista ihmisistä, joilla anoreksiaa olisi. Puhuin laihoista/hoikista/treenaavista naisista. He eivät ole sairaita, joten miten asiaan liittyy se, että anorektikko haluaa kauhisteluja laihuudestaan? Miten se muuten vain laihoihin ihmisiin liittyy?

  3. Itselläni ei ole kokemusta siitä millaista on kun haukutaan liian laihaksi jne. Mutta voin kyllä kertoa että ei sitä lihava ole mitenkään kommenteilta turvassa. Viimeisen viikon sisään minua on kaksi kertaa minua on toisella kertaa haukuttu kuulteni lihavaksi sekä uppo-oudot ihmiset bussipysäkillä toisilleen kommentoineet minun olevan tukevassa kunnossa… Eivätkä nämä ole yksittäistapauksia. Joka kerta se tuntuu pahalta lähinnä siksi että miksi kenelläkään on oikeutta toisen ulkonäköä kommentoida. En suinkaan ole itse tietämätön siitä että ylipainoa on paljon.

    • Tuo on kyllä järkyttävää!! Ei voi ihminen olla kovin tasapainoinen yksilö, jos kokee tarvetta tuommoiseen huuteluun. Tsemppiä paljon sinulle, kannattaa yrittää asennoitua haukkumiseen niin, että näillä ihmisillä on varmasti pahempi olla kuin sinulla! <3

  4. En mä tiedä mistä sä päättelet että laihoja kritisoidaan enemmän kuin lihavia. Okei en ole ollut koskaan sairas läski noin suoraan sanottuna mutta kyllä mä luulen että he saavat niin paljon sellaisia katseitakin jo osakseen, jotka kertovat enemmän kuin tuhat sanaa 😀

    • Kirjoitin tekstissäni mielestäni hyvät perustelut sille, mistä näin päättelen. Eikä tämä tarkoita, että väheksyisin lihavien ihmisten haukkumista, joten ei siitä kannata pahoittaa mieltään. Jokainen ilkeä sana on joka tapauksessa väärin.

  5. ”Olen miettinyt, voiko tämä ilmiö johtua siitä, että lihavilla ihmisillä oletetaan pääsääntöisesti olevan heikko itsetunto, eikä siksi sanota päin naamaa. Laiha ihminen taas katsotaan itsevarmaksi, jopa liiankin, ja hänet halutaan haukkumalla saada maan pinnalle.”

    Toi on hyvä pointti. Mä mietin myös, että hoikista ihmisistä luullaan, että ne on tarkoituksella niin hoikkia ja tämä on heidän oma valinta, joten niitä saa haukkua tuomalla ”omaa mielipidettä” esiin.
    Jokaisella saa toki olla oma mielipide jostain ulkonäöllisestä asiasta ja itsellänikin on ja voin joskus avautua kaverille tai miehelleni siitä, mutta julkisesti muita ihmisiä haukkuminen on ihan säälittävää käytöstä. Mielestäni ei tälläiselle edes tarvi loukkaantua, vaan toivottaa mielekkäämpää elämää niille, jotka käyttäytyvät noin.

    • Tämä on tosiaan kumma luulo, että aina laiha on tarkoituksella laiha. Tunnen monta ihmistä, jotka ovat todella laihoja, ja haluaisivat tästä eroon. Keho kuitenkin pysyy hyvin sippoisena ja monen vuoden kovan työn jälkeen tuntuu varmasti todella pahalta kuulla, että ”syötkö sää ees mitään”. Säälittävä on kyllä tosiaankin ainoa sana, mikä tulee itselläkin mieleen näiden tekstin kuvan kommentteja ja yleisesti muitakin vastaavia kommentteja katsoessa!

  6. Tässä postauksessa on paljon hyvää ja tärkeää asiaa!
    Itse olen ylipainoinen, en ole kuullut itsestäni sanottavan mitään päin naamaa. En ole kyllä kuullut kenenkään laihan tuttunikaan saaneen kommenttia ulkonäöstään. Itse ei tulisi mieleenkään alkaa moittimaan ja kritisoimaan hoikan/laihan ihmisen ulkonäköä. Myönnän kyllä, että olen saattanut sanoa, että oletpas hoikka. Enkä tarkoita sitä moittivalla äänensävyllä vaan pikemminkin kehuvalla; ehkä monesti kehu tulkitaan kritiikiksi ja haukuksi.
    Minun mielestäni tässä yhteiskunnassa yhä ihannoidaan hoikkuutta enkä siksi näe, että hoikaksi/laihaksi sanominen olisi pahasta. Ehkä ajattelen eri tavalla, koska itse en koskaan ole ollut hoikka – minulle se olisi suurensuuri kehu! Asia erikseen on tietenkin tuo, että laihaa sanotaan automaattisesti anorektikoksi!
    Toisaalta olen pohtinut myös sitä, että aina sanotaan, että lihava voi laihduttaa, mutta laihan on vaikea saada painoa. Minun mielestäni laihduttaminen ei ole mitään erityisen helppoa puuhaa – se voi olla ihan yhtä vaikeaa lihavalle kuin painonsaanti laihalle.

    • Kiitokset, Emilia! Oot ihan oikeessa, kyllä yleisesti hoikaksi kutsuminen varmasti otetaan kehuna. Itsekin olisin kisadieettiaikanani ottanut positiivisesti. Eri asia tosiaan on sitten, kun mukava hoikaksi kutsuminen muuttuukin luurangoksi kutsumiseksi.

      Ainahan myöskin tuo painon kerääminen/pudottaminen on yksilökohtaista. Siksi on typerää sanoa, että kumminkaan päin olisi välttämättä helppoa. Kuitenkin yleensä ottaen, jos keho toimii normaalisti, molemmat ovat mahdollisia joskin kovan työn takana 🙂

    • Nimenomaan! Kaikki painoon, lihaksiin, laihduttamiseen ja painonsaamiseen liittyvät asiat ovat yksilöllisiä eikä voi sanoa, että jokainen asia toimii jokaisella, kun kehomme kuitenkin reagoivat eri tavalla.

      Mutta tosiaan, pidin tästä postauksesta kovasti. Mitkä tahansa kommentit ulkonäköön liittyen saattavat pahoittaa mielen, oli se tarkoitettu kehuksi tai ei. Siksi varsinkin juuri tuollaiset kärkkäät haukkumiset ovat järjettömän typeriä – laihuus ei automaattisesti meinaa syömishäiriötä, mutta toisaalta ei ylipainokaan aina merkitse liikkumattomuutta ja sitä, että istutaan jatkuvasti pikaruokalassa.

      Hyvää syksyä!

  7. Kiitos minusta tässä oli paljon hyvää asiaa! Miksi pitää latistaa toisia nostaakseen itseään ylös. Mä olen ollut muhkea sekä luuranko että ripped ja kaikille näille olotiloille yhteistä on että aina löytyy joku jota ei miellytä ja joka ottaa oikeudekseen sanoa sen ääneen 😀 helpottavinta kuitenkin näille kommentoijille vuosien varrella on ollut löytää yhteisymmärrys keskenään siitä että joka tapauksessa todelliseksi naiseksi minulla on joka tapauksessa aina lian pienet rinnat 🙂 tämä noin siis kärjistettynä yhteenvetona siitä mitä olen vuosien varrella saanut vartalostani kuulla hämmentävää miksi minun ulkonäköni herättää niin paljon tunteita toisissa xD

    • Jes, kiitos! Hahaa, hyvä, että ovat olleet yhteisymmärryksessä sentään! 😀 Ei mutta, niinhän se vaan on. Mikään kun ei kelpaa. Aina löydetään jokin aihe haukkua. Siksipä kannattaakin jättää nämä kommentit omaan arvoonsa ja keskittyä olemaan juuri sen muotoisessa kehossa, joka itsestä parhaalta tuntuu!

  8. Ihan sama homma mulla kuin edellisellä kommentoijalla. Oon aina saanut todella paljon kommentteja ulkonäöstä aina tuntemattomilta koulukavereihin, baarin känniääliöistä kaupan kassaan. Oon painanut kaikkea 43-59kg. Jossain alle 50kg haukkuja oli vähiten. Ehkä kerran joku kommentoi että tissit puuttuu. Tämä siis yläasteiässä. Tietoisesti söin sitten enemmän, koska halusin vähän muotoja ja sain kommenttia miten perse levinnyt, paksut jalat jne. Painoin tällöin 51kg ja oon 162cm pitkä.

    Nykyisin oon 57-58kg, rasvaprosentti vähän päälle 20 ja ”kriittiset mitat” 92-63-93. Lihasta erottuu jonkun verran, kurvejakin on. Oon ollut saman kokoinen nyt usemman vuoden ja palautetta sataa. Sulhaskokelaat kehuu kroppaa timmiksi, seksikkääksi jne. Työkaveri haukkui lihavaksi, koulukaveri kauhisteli perseen leveyttä.

    Merkitystä on toki vaan sillä, että oon itse tyytyväinen, mutta en vaan ymmärrä miksi kaikilla on niin mieletön tarve arvostella mun kroppaa päin naamaa? Ollaan tästä juteltu kaverien kanssa ja heissä on ylipainoisiakin, joille ei kukaan ole koskaan kommentoinut mitään ulkonäköön liittyvää. Onko se sitten niin, että jos joku on vähän tavallista nätimpi niin pitää käydä ottamassa ns.luulot pois tytöltä ettei ylpisty liikaa ?! Ihan kuin muka kuvittelisin itse olevani jotenkin täydellinen. Tai onko suora vartalotyyppi, jossa kaikki kerääntyy tyypilliseen tapaan mahaan, jotenkin sallitumpi kuin rasvan kertyminen peppuun ja reisiin?!

    Vielä tohon sun kommenttibongaukseen liittyen niin jotkin miehet kokevat melkein kansallisvelvollisuudekseen arvostella ja rankata naiset päästä varpaisiin. Jos tästä avautuu niin kuulemma pojat nyt on poikia eli se ilmeisesti oikeuttaa.

    • Onpa ikävää, että niin monella on ollut tarve kommentoida sun ulkonäköä. Uskon, että suuressa osassa tälläisiä kommentteja on tosiaan taustalla kateus ja tyytymättömyys siihen, mitä itse on. Ehkä se tuo jollekkin paremman olon, että saa ”palauttaa maan pinnalle” hyvännäköisen tytön ja saa mielenrauhan uskottelemalla itselleen, että ”ei edes haluaisi näyttää tuolta”. Paha on todellisia syitä sanoa, arvailuja vain. Kunhan tosiaan itse olet tyytyväinen, se riittää!

  9. Mun mielestä ihmiset haukkuvat ja arvostelevat muita juuri siksi, koska heidän oma itsetuntonsa on niin pohjalukemissa.
    ”Puhut vaan itsestäs.”
    ”Tyhmä on se joka haukkuu.”

    Kiusaajathan tunnetusti kiusaa muita, jotta oma olo tulis paremmaks. Se on eräänlainen puolustuskeino (projektio). Tai voi olla, että kiusaaja on vaan kateellinen TAI toki molempia. Kiusaaja, ylipainoinen, ei ole koskaan jaksanut alkaa laihduttamaan ja on siksi vihainen itselleen. Sitten kun tämä näkee tämän uutisen Ronaldon laihasta naisesta, niin siihen on helppo lähteä kommentoimaan ja nimenomaan negatiivisesti. ”Ruma, anorektikko.” Ja salaa toivoo itse näyttävänsä mieluummin siltä kuin nykyiseltä lihavalta itseltään.

    Niin naurettavaa. Mun mielestä ihmiset vois olla täysin kommentoimatta jos ei oo mitään järkevää ja ystävällistä sanottavaa.

    Oon huomannu, että kun mulla on tosi masentunu kausi ja itsevarmuus täysin nollassa, niin kiinnitän herkemmin huomiota muiden virheisiin ja epäkohtiin. Nyt kun oon aikuistunu ja oon oikeesti kerrankin itsevarma, niin mä en voi sietää ilkeitä ihmisiä. Enkä voi sietää itseänikään silloin, kun arvostelen muita. Ihmisten pitäs kunnioittaa muita ja olla ystäviä muiden kanssa. Sikshän me täällä ollaan kaikki yhdessä samaan aikaan.

    • Hyviä pointteja. Yleensähän tuo kovin sanoin arvostelu korostuu teininä, ja silloin tunnetusti itsetunto on usein heikko. Harmi, että joillain jää tämä vaihe päälle aikuisikäänkin. Kyllä minä tuntisin olevan jonkinlaisen itsetutkiskelun paikka, jos kommentoisin jonkinnäköisen ihmisen kuvaan ”ruma ja sairas”.

      Kaikenlaisia tallaajia tänne kuitenkin mahtuu. Onneksi voi itse toimia erilailla. 🙂

    • ”Oon huomannu, että kun mulla on tosi masentunu kausi ja itsevarmuus täysin nollassa, niin kiinnitän herkemmin huomiota muiden virheisiin ja epäkohtiin.”

      Sama täällä! Se ratkaiseva asia on vaan se, läppäiseekö itseään poskelle päänsä sisälle ja unohtaa asian vai onko idiootti ja käy kommentoimassa aiheesta muille luullen virheellisesti, että se jotenkin helpottaisi omaa oloa. Ollaan kilttejä toisillemme. 🙂

  10. Muistan elävästi tilanteen ALA-ASTEELTA, kun opettaja meidän täydessä luokassa kysyi multa että onko mulla anoreksia. Koko luokka kääntyi tuijottamaan mua takariviin. Oon ollut lapsuudestani asti todella hoikka ja muistan, miten häkellyin tuosta kysymyksestä 12-vuotiaana ja mumisin jotain kieltävää.

    Lukiossa terveystiedon tunnilla oli aiheena painoindeksi ja jotenkin tilanne meni siihen, että väittelin kiivaasti opettajani kanssa (taas täydessä luokassa) painanko yli vai alle 50kg. Opettaja naureskeli että en varmasti ja niin naureskelivat urheilijapojatkin.

    Mulle nuo tilanteet ovat jääneet tosi ikävinä mieleen ja vaikka olenkin aina ollut mielummin hoikka kuin pyöreä, niin minusta ei ikinä ollut kivaa kuulla asiasta. Nämä tilanteet ovat tapahtuneet vuosia sitten, joten ehkä nykypäivänä esim. koulumaailmassa ollaan vähän viisastuttu asian suhteen. Painon arvostelu on aina törkeää, oli kyseessä sitten laiha tai lihava persoona. Mulla nyt sattuu olemaan kokemusta juurikin tästä että laihoja saa kyllä arvostella mutta lihavia ei.

    Nykyään ollaan jo paremmissa lukemissa, edelleen hoikkana mutta kuntosali tuonut vähän lisää painoa 🙂

    • Kyllä, juuri tätä tarkoitin! On kyllä ollut todella tökeröä käytöstä opettajiltasi, ja tosiaan uskonkin, tai ainakin toivon, että tällaista ei enää nykyisin tapahdu.

      Jostain syystä hoikkuus yhdistetään tosiaan aivan liian usein anoreksiaan. Anoreksia on kuitenkin vaikea sairaus, eikä tällaisen päätön yhdistely ulkomuotoon ole kyllä millään muotoa järkevää. Tosin niinhän asia menee monessa muussakin. Tehdään mielivaltaisia johtopäätöksiä ihmisistä, vaikkei oikeasti tunneta tilannetta ollenkaan.

  11. Kun luin Myyn kommentin, oli pakko tulla ottamaan osaa tähän keskusteluun!! Itsellä samantyyppisiä muistoja ala- ja yläkoulu ajoilta. Olen aina ollut pieni ja hoikka, murrosikä ja pituuskasvu ja kaikki tullut tosi myöhään. Muistan, että joskus opettaja kysyi painoani kaikkien läsnäollessa, jollakin oppitunnilla. Koulussa/luokallani on ollut myös selvästi ylipainoisia nuoria, mutta koskaan ei ole mihinkään temantiikkaan liittyen kyselty heidän painoaan. En todellakaan halua vähätellä ylipainoisten osakseen saamaa haukkumista/kiusaamista, uskon ja tiedän heidän sitä edelleen kohtaavan, mutta jotenkin tuntuu, että hoikkien ihmisten oletetaan olevan ihan sujut sen kanssa, että joku kyselee tai kommentoi. Kiusaamista vastaan olen henkeen ja vereen liittyi se sitten ulkonäköön tai ihan mihin tahansa.

  12. Kyllä jokainen varmaan voi myöntää kauhistuvansa jos näkee SAIRAALLOISEN lihavan tai laihan ihmisen. Itsellä ainakin tulee todella paha olo heidän puolestaan. Yksi päivä näin anorektikon kenellä oli todella paljastavat vaatteet ja jokainen luu paistoi ihan järkyttävällä tavalla ohuen ihon läpi. Tämä ihminen ei ollut kaukana kuolemasta.

    Mutta sinä taas et todellakaan ole mikään laiheliini anorektikko. Normaali terve ihminen 🙂 En ymmärrä kuka voi väittää muuta? Ei varmaan ole ikinä näynyt oikeasti sairasta ihmistä..

  13. Kyllähän sen tietää, että ihmiset on suoraan sanottuna päästää vajaita kun jaksaa keskittyä ihmisten haukkumiseen ja mollaamiseen jossain uutisten kommenteissa. 😀 Voi asiat esittää kauniimminkin. Olen näissä uutisten kommenteissa huomannut saman, että lihavaa ei saa sanoa edes ylipainoikseksi kun tulee 10 ihmistä haukkumaan sen ihmisen lyttyyn, joka on esittäny asiallisesti edes mielipiteensä lihavasta ihmisestä.. Ja päinvastoin jos haukkuu laihaa rumaksi nii on itse kateellinen. En voi tajuta. 😀

    Itse olen joskus sortunut kyllä jossain kommenteissa kirjoittamaan jostain erittäin laihasta naisesta, että ompas anorektikko. Nykyään en kirjoittele mitään läski/laiha/ruma kommentteja, koska se on vain yksinkertaisesti ihan lapsien hommaa arvostella. Päässäni ajattelen hyvinkin usein kun nään lihavia, laihoja, että on aika iso tai ompas kyllä laihat jalat. Sitä tekee ihan huomaamattaan kun ulkona kävelee.

    En tiedä kuulostaako nyt ylimieliseltä, mutta minä itse olen kyllä lihaksikkaasta päästä, että en tiedä tuleeko tämä muiden arvostelu jotenki sitä kautta kun itsekkin keskittyy oman kropan muokkaamiseen ja kehittämiseen. Joskus minua vähän nolotti kun mulla oli urheilushortsit päällä kauppakeskuksessa ja eräs lihavampi nainen istui Hesessä syömässä ja kävelin siitä ohi. Tunsin sen mulkkauksen oikein. En tajua miten tuosta oli itselle nolo hetki.. Ajattelin että pitääkö minun piiloutua jonnekkin isoihin housuihn enkä voi kulkea ”ylpeänä” treenatun kroppani kanssa, että se on aiheuttanut joissain jotain sisimmässään. Onkohan jollein tullu samanlainen tunne, että nolottaa vaikka ei pitäisi olla mitään hävettävää itsessää?

  14. Amen! Nyt oli kyllä niin kova tekstiä, että pakko kiitellä!
    Itse olen saanut koko nuoruuteni kuulla nimityksiä kukkakeppi, anorektikko, lauta, luuranko jne.(viimeeksi tänään) Ihan tuttua oli, että joka vk joku tuntematon kysyi, että syönkö mitään, oksennanko kaiken ulos tai muuten vain päivitteli kokoani. Nykyään lanteikkaana ja 10 kiloa suurempana saan paljon ”anteeksi”, enkä kuule enää arvostelua kuin ehkä kerran kuussa.. Siksi voin hyvinkin samaistua tekstiisi. Välillä on kyllä tehnyt mieli sivaltaa takaisin, mutta en ole vielä haukkujien tasolle vajonnut..
    Ei ihme, että koulukiusaamiset on räjähtäneet kasvuun. Aikuisiltahan ne lapset sen mallin ottaa. En vain voi tajuta, kuinka niin monelta aikuiselta ihmiseltä puuttuu käytöstavat!

  15. Sonja, nyt sekoitat kaksi asiaa: subjektiivinen kokemus ei ole sama asia kuin empiirisen tutkimuksen tekeminen. Väitteesi pohjautuu täysin omaan subjektiiviseen kokemukseesi ja jos olisit lihava, se kokemuksesi olisi täysin päinvastainen.

    Asiasta on tehty ihan oikeaakin tieteellistä tutkimusta ja sen tulos on päinvastainen kuin tämä subjektiivinen kokemuksesi.

    En ymmärrä mitä tämä vastakkainasettelu edistää, että aletaan vertailla, kumpia haukutaan enemmän laihoja vai lihavia. Ihan itsestäänselvyys pitäisi olla, että ketään ei saa haukkua.

    Vaikka tarkoituksesi ei ollut vähätellä lihavien kokemaa arvostelua, sitä tämä postaus silti valitettavasti juuri tekee.

    Bodyshaming kaikkia vartalotyyppejä kohtaan on saatava loppumaan ja tämäntyyppiset kirjoitukset eivät edistä asiaa yhtään.

  16. eli lyhyesti ja ytimekkäästi: jos aiot ottaa esille jonkun tuttavasi ruumiinrakenteen, niin kohtele kyseistä ihmistä yksilönä äläkä ruumiinrakenteena. kannattaa ehkä ennen sitä tunnustella sitä että millä tasolla kyseisen henkilön itsetunto on ja miten hän itse itseensä suhtautuu.

    nettikeskustelu nyt on ihan eri asia kuin arkinen kanssakäyminen, mutta tosiaan kuten kuvillasi toitkin ilmi niin kyllä nettikeskustelun tasostakin voi päätellä sen, että kulttuuri on muokkautunut ajan saatossa siihen suuntaan että lihavien ihmisten tunteita säästellään enemmän kuin laihojen tai sporttisten ihmisten tunteita. tämä ilmiö on mielestäni aika kiinnostavaa siitä syystä, että yleensä vähemmistön tunteita suojellaan, hyvinä esimerkkeinä rotu- ja seksuaalivähemmistöt

  17. Onneks en ite oo lihava enkä laiha, vaan iha normaali ihminen 😀 kaikesta sitä ihmiset jaksaa provosoitua ja väitellä. Eiköhä kaikki oo just sellasia ku on ja kaikkien oma asia mitä keholleen tekee.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta