Kuinka pulskassa kunnossa sitä sitten ollaan?

Aloitetaas tää blogipaluu oikein kunnolla sohimalla muurahaispesään, elikkä rehellisillä koko kansan rakastamilla kuntokuvilla! Osalle kisaajistahan napsahtaa välittömästi +20kg kun astuvat ulos kisapaikalta ja heittävät ranttaliksi. Sitten sitä ollaan, että voi että kuinka nyt sitten kävi että voivoi onpa taas. Osa kisaajista taas pitäytyvät tiukasti (ja fiksusti) ruokavaliossa heti kilpailupäivän jälkeenkin ja heistä salilla tuskin erottaa, että ovatko menossa juuri kisaamaan vai vasta ensi vuonna. Mitenkäs on käynyt Korpelan tytön?

image

Housut ja rannesiteet: Gazoz

Tattadaa! Siinäpä vähän tämän hetken kuntokuvaa! Ruokaa kalorillisesti menee päälle 2 ja puoli tonnia. Syön suunnilleen puhtaasti, ihan vain koska tykkään tehdä niin ja on mukava olo, kun kroppa toimii ja tykkää, kun saa hyviä ravintoaineita, mitkä pystyy hyödyntämään kivuttomasti. Tykkään välillä kuitenkin toki syödä suklaata ja elää rennosti. Elän fitnestä elämän ehdoilla, en elämää fitneksen ehdoilla. Tykkäsin itsestäni kisakireänä, ja tykkään itsestäni nyt, kun vaatteet näyttää hyvältä päällä. Kunto voisi olla nytkin jokseenkin kireämpi, mutta ei jokainen gramma ole haudan vakavaa.

Katotaanpas vähän objektiivisesti tuota mun kuntoa. Ns. offikaudella (jota sanaa muuten inhoan) rasva kerääntyy erittäin nopeasti meikäläisen takalistoon. Siitä tulee todella dominoiva jalkoihin verrattuna. But I like big butts and I cannot lie! Peppu on ollut muutenkin aina hyvä bikiniin, eikä sitä ole sen kummemmin tarvinnut tahkomalla tahkoa. Siinä se vaan on. Eikä se kovasti pienentynyt dieetilläkään. Se ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että takaposeeraushan meni mulla aivan metsään, mutta eipä siitä sen enempää! Mutta, jalkoja, jalkoja. Voi niitä murheenkryynejä! Eteen ja taakse, kummallekkin puolelle pihviä tarvis saada. Ja toki myös pohkeisiin, jotka ovat ohuet kuin heinäsirkalla. Meitsillä on aina ollut todella ohuet ja hontelot jalat ja kasvu on hidasta. Mutta on ne kasvaneet! Sitä en voi kiistää. Muistan kun 13 veenä laitoin monet legginssit (siihen aikaan kulkivat tosin nimityksellä LEGGARIT) päällekkäin, ettei mun jalat näyttäisi niin onnettomilta kuikeloilta. Enää ei tarvi niin alas kuitenkaan vajota, jihuu!

Myös ojentaja-yläselkä-akseli ottaa kovasti rasvaa vastaan, mikä on mielestäni vähän kumma paikka. Kun multa mitattiin rasvoja viime kesänä, ojentajissa oli selvästi enemmän rasvakudosta kuin muualla kropassa. Edes kisakunnossa kädet eivät pienentyneet kovastikkaan, vaan jopa kisapäivänä ojentajissa oli ylimääräistä, vaikka muualla kehossa ei. Erikoista. Tosin, mieluummin otan vähän isommat kädet kuin esimerkiksi vatsan, joka keräisi jokaisen hiilaripommin läskiksi. Eipä tuo nyt niin haittaa.

image(1)Olkapäät ovat ottaneet treenistä vähän osumaa, mutta liian vähän. Ne ovat ehdottomasti prioriteettilistan kärjessä koipien kanssa. Kasvavat vaan niin pirun hitaasti! Hakkaan niitä kaksi kertaa viikossa ja joka ikinen kerta koitan kehitellä jotain uutta kivaa sarjahommelia, mutta hidasta on. Sen sijaan käsiä en sen suuremmin treenaa. Toki ne kerta viikkoon on treenivuorossa, mutta valehtelisin, jos väittäisin, että teen niitä kovinkaan kovaa tai antaumuksella. Ja jos joskus täytyy jättää joku treeneistä väliin, kyllä se kummasti aina käsipäivään osuu. 😀

Kolmas iso kehityskohde on vatsat. Tälläisessä kunnossahan omalla kohdalla vatsalihaksia ei näy sitten mistään suunnasta, ei suurennuslasilla eikä mikroskoopilla, vaikka kuinka jännittäisin. Eipä mulla tosiasiassa niitä kovasti olekaan. Se täytyy toki muistaa, että omassa lajissanihan tiukoista vatsapalikoista voi hyvässä lykyssä saada jopa miinuspojoja, joten ei niiden kuulukkaan olla terävästi piirtyneinä. Mutta olishan ne nyt kivat silti olemassa! Joten niiden kanssa veivataan tasan niin kauan, että palat näkyy.

Kehityskohteet tiukasti piirtyneinä mieleen täällä jumppaillaan siis viisi kertaa viikossa tällä hetkellä! Syödään niin paljon, että on ähky ja sitten taas vähän lisää. Aikaa on onneksi vaikka kuinka paljon vielä seuraavaan omaan etappiin, joten kiire ei ole. Kävin katsomassa kevään Fitness Classicit ja täytyy kyllä sanoa, että junnubikinissä ei ollut mielestäni kova taso. Pienen hetken mietin, että oiskohan pitänyt itsekin mennä, mutta tarkemmin ajateltuna, aivan jonninjoutavaa olisi ollut mennä samassa kunnossa taas kekkaloimaan kuin syksynäkin. Ei se kunto olisi itseäni miellyttänyt, joten olisi vain harmittanut. Ensi kevät näillä eväillä tähtäimenä, toivotaan, että olen tyytyväinen siihen mennessä.

Mutta nyt nukkumaan! Huomenna tiedossa tuplatreenit etureisille, niin seuraava kuntokuvakin on sitten vähän erinäköinen! 😉

sonja

8 vastausta artikkeliin “Kuinka pulskassa kunnossa sitä sitten ollaan?”

  1. Hei!

    Tämä sun blogisi on aivan huikeeta luettavaa, ihanaa että oot palannut linjoille! Kirjoitat todella luontevaa tekstiä, jota on miellyttävää lukea. Lisäksi vaikuttaa siltä että oot hurjan sinut itsesi kanssa – upeeta! Itsearviosi kondiksestasi on hiukan piikittelevää, mutta pelkästään hymyn huulille tuovalla tavalla, taidat osata suhtautua tähän fitness-touhuun melkoisen objektiivisesti. Hienoa, you go guuuurl! Ja tähän se bro fist -emoji!

    Heta

    • Moikka! Kiitoksia, mukava kuulla! Eipä se elämä niin vakavaa ole 🙂 Tämmöisten kommenttien jälkeen tekee mieli kyllä kirjotellakin!

  2. Hei!

    Ois yks kysymys vatsalihaksia koskien. Ite oon suht. laiha ja haluaisin vatsalihakset myös selvemmin näkyviin.. 😀 En haluaisi laihduttaa tästä yhtään ja se ei olisi järkevääkään ettei alipainon rajoille menisi. Onko niitä ees mahdollista saada näkyviiin enemmän treenaamalla, kun jokapaikassa toitotetaan, että jokaisella ne on ja rasvakerros pitää saada pois vaan päältä? 😀 Miksi sitten kaikilla laihoillakaan ei näy? Tai sitte jos mullaki on vaan sitte sen verran kuitenkin rasvaa ettei ne näy kunnolla ja riippuu varmaan ihmisestäkin kellä näkyy paremmin ja kellä ei.. Ja ei tolla nyt niiin oo väliä ees. ;D Mutta ois kiva jos sais ne näkyviin enemmän! Ehkä enemmän treeniä?

    • Heippa! Laihduttaa varmasti ei enää kannata, jos hoikka olet jo nyt. Totta on se, että vatsat eivät millään näy, jos rasvaa on päällä, mutta pitää muistaa myös se, että ne eivät näy myöskään silloin, jos niitä ei ole. Esimerkiksi itse olin kisakunnossa todella kireä, eikä vatsat kovin selkeästi erottuneet. Selvästi näkyviä vatsapalikoita ei siis jokaisella ole, vaan ne pitää tehdä. Kovalla treenillä ja rasvojen suhteellisen matalalla pitämällä palikat saa näkyviin! Hyviä treenejä! 🙂

  3. Itseasiassa kun katsoo tämän vuoden bikini voittajia niin vatsapalat on kyllä todella näkyvät! 🙂

    • Sekin on totta! Hämmentävää, miten paljon nuokin vaihtelee. Sitten taas esimerkiksi Virmajoellahan vatsoja ei juuri näy 🙂

  4. Moi! Kiva kun oot aloittanut taas kirjoittamaan. Mä aattelin nyt avata hiukan sanaista arkkuani, mutta positiivisella tavalla. 🙂

    Sanon nyt ensin ihan suoraan, että itse en ymmärrä fitnesskisaamista ja sitä kropan niin äärirajoille vetämistä, rasvat alas ymsyms ja sellainen kroppa ei todellakaan ole ihannevartaloni, mutta eipä se kisakunnossa kuulukkaan olla. Mutta, luen silti satunnaisesti näitä ”fitness”blogeja ja tykkään sun blogista ihan hirmusesti! Musta sä näytät millasta se ”fitness”elämäntyyli on kun se toteutetaan oikein ja järjellä. Ilman sen kummempaa stressiä. Ja kun jos mä oon oikein ymmärtäny niin kun on pääkoppa kunnossa, kisat ovat vain osa elämää.

    En nyt tiedä osaanko ilmasta itteäni hirveen selvästi, mutta halusin vaan tulla sanomaan, että musta oot todella kaunis ja luonnollisen näkönen tyttö/nainen ja vaikutat oikeen mukavalta ja jalat maassa-olevalta tyypiltä. Ja kyllä aion ehottomasti jatkaa sun blogin lukemista vaikka tota kisaamistsydeemiä en ymmärräkkään. Halusin vaan antaa sulle myös positiivista palautetta, kun ainakin noihin sun muutamiin teksteihin ihan karseita kommentteja tullu. :/ tsemppiä ja hyvää kesän odotusta ! 🙂

    • Voi että, kiitos kauheasti ihanasta viestistä, Susa <3 Toivon todella antavani kisaamisesta järkevän ja rennon kuvan, koska mukavaa tämä homma oikeasti on, eikä pelkkää kuivan kanan jyystämistä. Kiva kun kommentoit ja mukavaa kevättä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta