Surullisten anonyymien surulliset kommentit

I-dont-want-to-live-on-this-planet-anymore-11372-1920x1200Siinä. Kaikki mitä on tällä hetkellä sanottavaa, on tiivistettynä yläpuolella.

Koska oon ennakkoluuloinen ja pessimistinen ihminen, oon aina ajatellut, että ihmiset on suurelta osalta erittäin vajavaista sakkia. Enkä siis lue itseäni tämän kuvauksen ulkopuolelle. Viime aikoina oon kuitenkin hämmästynyt ja jopa yllättynyt, miten vajaata porukkaa täällä oikeasti eleleekään.

Mulle on opetettu, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, voi pitää suunsa kiinni. Siinä on elämänviisaus, mitä kannattaisi jokaisen joskus miettiä. Päädyin eilen lukemaan jotain tietä parista bloggaajasta käytyä keskustelua erittäin laadukkailla keskustelupalstoilla, mihin ei tarvitse luonnollisesti kirjoittaa nimimerkiksi kuin ”Anonyymi”, ”Pena” tai ”Daiju”. En pysty tähän tekstiini ilmaisemaan, minkälaista kuvostusta näiden ihmisten keskustelu minussa herätti. Joskus tuttu bloggaaja sanoi, että häntä ällötti, minkälaista spekulaatiota hänen eroamisestaan käytiin netissä ja nyt todella ymmärrän, mitä hän tarkoitti. Mietin mielessäni selatessani foorumia, että mitä näiden ihmisten pienissä mielissä liikkuu, kun se sylkevät kaiken oman pahan olonsa tekstiksi kommenttiruutuun. Kuinka onneton täytyy ihmisolennon elämä olla, kun hän ruotii muiden anonyymien kanssa tuntemattoman ihmisen henkilökohtaisia asioita tietämättä edes faktoja? Mikä ihmisiä riivaa?

Oon pidemmän aikaa pistänyt merkille, mikä suunta osalla fitneksen harrastajilla tuntuu olevan. Kaava on suhteellisen yksinkertainen ja se menee kukatuinkin näin:

1. Ole nuori, mieluiten nainen, ja lähde tavoittelemaan kisamenestystä fitnesslajissa. Mieluiten bikinifitneksessä.

2. Käy yhdet tai kahdet kisat, ole joko huonossa valmennuksessa tai noudata itse ohjeita aivan vituralleen ja käytännössä tuhoa aineenvaihduntajärjestelmäsi. Jos sinulla sattuu olemaan kilpparin vajaatoiminta, lisäpiste siitä.

3. Lopeta dramaattisesti kisaaminen ja aloita blogi, jonka nimi voisi olla ”Vihaan bikinityttöjä”.

4. Julista blogissa sekä vastaantuleville ihmisille, kuinka fitness pilasi kaiken. Hauku erityisesti nuoria bikinikisaajia, jotka eivät tiedä mistään mitään ja haluavat harrastaa lajia, koska haluavat huonon itsetunnon parantamiseksi huomiota.

5. Älä pane missään tilanteessa merkille, että sinä olet ollut myös tämä nuori kisaajatyttö.

Tässä on kaava, joka on helppo toteuttaa ja saa paljon yleistä huomiota. Puoli maailmaa tekee aaltoa ympärilläsi ja hurraa huudot vain kaikuvat.

Surullisinta fitnesslajeissa on se, että kisaajia ja lajia ei hauku vain ulkopuoliset henkilöt, vaan myös itse harrastajat ja vanhat harrastajat. Kisaajia ruoditaan armotta netin palstoilla, blogeissa heitetään ”et tuu pärjään hiton ruikku”-kommenttia ja selän takana kepeästi jutustellaan, että on muuten kauhee toi ton kisakunto. Se on ihan normaalia. Provosoidutaan laihoista kisatytöistä sekä yhtä lailla isoista kehonrakentajanaisista. Molemmat huonoja. Sama pätee miehissä.

En tiedä, seuraako teistä joku Facebookin laatusivustoa Kehonrakennus ja Fitness. Jos joku seuraa, vilkaiskaa ihan huviksenne joskus hyvänä päivänä kommenttiboksia sivuston kuvien alla.

Järkyttävää sontaa.

Jokainen maalaisjärjen omistava ihmismieli ymmärtää, että huippu-urheilussa vedetään muutakin kuin kaurapuuroa ja vedetään keho äärimmilleen. Huomioikaa, jokaisessa. Monet kehonrakentajat kertovat aivan yleisesti haastatteluissa, että joka ikinen raskaan sarjan kehonrakennuksessa kilpaileva käyttää ties mitä. Jotkut entiset kisaajat kertovat jopa määriä ja aineita. Se on yleisessä tiedossa ja niin tehdään joka lajissa. Silti tältä palloltamme löytyy ihmisyksilöitä, jotka seuraavat tätä kehonrakennussivua ja kokevat silti asiakseen kommentoida hyväkuntoisten ihmisten kuvia:

Hyi että mikä hormonihirviö. Toivottavasti kuolee pian.

Joo’o, pelkällä ruisleivällä kasvatettu nuo lihakset, kyllä kyllä…

En ikinä haluaisi näyttää tuolta, hyi saakeli!!

Pilannut hormoneilla elämänsä. Ei tuu lapsia saamaan ja pääkin lahonnut käytön mukana.

tumblr_naavcdIOQi1snbrkko1_500Mun mielestä nämä kommentit on vähän saman tyyppisiä, kuin itse seuraisin Facebookissa ”Söpöimmät kissat”-sivustoa ja kommentoisin jokaiseen kissan kuvaan: ”hyi saasta miten karvainen, en ikinä haluisi tuollaista”. Just saying.

Olen itse kerran elämässäni syyllistynyt kommentoimaan ikävästi eräälle bloggaajalle. Tästä on monta vuotta enkä tarkalleen muista, mitä kirjoitin. Kommentti kuitenkin liittyi fitnessbloggaajan pohdintaan fitnesslajeista ja kommenttini (anonyyminä luonnollisesti) oli tarkoitettu suoranaisesti lyttäämään kisaajan mielipiteen. Bloggaaja vastasi ikävään kommenttiini hyvin asiallisesti ja perusteli mielipidettään vielä. Sen jälkeen tuli paha mieli. Mietin, miksi ihmeessä kommentoin näin tuiki tuntemattomalle ihmiselle. Katsoin tämän ihmisen kuvaa ja tajusin, että silkasta kateudesta. Siinä oli ihminen, jonka näköinen ja oloinen halusin silloin olla.

Tämä ymmärrys veikin minut pitkälle. Ymmärsin, että kateuden voi muuttaa motivaatioksi ja kateudesta voi oppia. Mitä sellaista tuolla ihmisellä on, mitä minä haluaisin? Miten pääsen tähän? Näiden pääni sisällä käytyjen keskustelujen jälkeen olenkin huomannut, kuinka paljon vihaa ja katkeruutta löytyy ihmiskunnasta ihan vain keskustelupalstankin välityksellä. Kuka tasapainoinen ja onnellinen ihminen muuten kommentoisi kellekkään, että olet muuten ruma ja tyhmä? Ei kukaan. Tavallaan on lohdullinen ja samaan aikaan surullinen ajatus, että näiden idioottimaisuutta huokuvien kommenttien takana on oikeasti todellisia ihmisiä, joilla on todellisia ongelmia. Tämä ajatus auttaa itseäni kohtaamaan kaikki lajini sekä itseeni kohdistuvat kommentit, mutta onhan se nyt aika surullista, eikö?

sonja

14 vastausta artikkeliin “Surullisten anonyymien surulliset kommentit”

  1. Erittäin hyvä ja asiallinen postaus! Surullista toki on että jokainen sana on täyttä totta. Miksi se suu pitää avata jos ei ole kuin pahaa sanottavaa?

    • Kiitos, ja niin on. Ihmisten ilkeilyllä ei tunnu olevan nykyään mitään rajoja.

  2. Mulla on kaveritkin tommosia vihapuhujia. Tänäänkin eräs heistä puhui halveksuvaan sävyyn, että ”eihän ne bikinikisaajat ole kuin rantakunnossa ympäri vuoden”, tarkoittaen että ovat vain lihomatta, ei siihen kuntoilua tarvita. En oikein jaksa koskaan korjata heidän sanomisiaan, koska he ovat tietoisesti ne valinneet. Ja kuinka ollakaan, kyseisillä henkilöillä on jatkuvaa kriiseilyä painonsa kanssa, eivät ole koskaan tyytyväisiä ulkonäköönsä. Kateus on tappava tauti.

    • Tunnistan tilanteen paremmin kuin hyvin. Itse myös ohitan nykyään tämmöiset mielipiteet olan kohautuksella. Virmajoen Anna sanoi joskus, että antaa ihmisten puhua mitä tykkää, koska ”kai niitä nyt vituttaa kun ei itse näytä kilpailijalta”. 🙂

  3. Todella hieno postaus. Veikkaan, että kateellisuuspointillasi osuit naulan kantaan sen suhteen, mitä anonyymien keskustelupalstaheittereiden päissä liikkuu…

    • Paljon kiitoksia! Uskon näin myös, mistä muustakaan sellainen toisten asioilla naureskelu kumpuaisi.

  4. Ei urheiluun liittyen, mutta yleisesti ns. kiusaamiseen liittyen koin eilen ikävän asian, ja mietin ihan samaa. Bussissa oli laitettu paperilappuja, missä luki ”kuljettajalle voi jättää asiallisia kommentteja”. Kuljettajalla oli suurilla vahvuuksilla (vai miten se sanotaan) olevat silmälasit, niin mitäs siinä kommenttilapussa lukee. Tod.näk. jollain pikkupojan käsialalla ”rillipää, nelisilmä, miten on päässyt kuljettajaksi noilla kakkuloilla ym” kommentteja, ja mulle tuli niin paha olo niitä lukiessa. jos olisin nähnyt kuka niitä asioita kirjoitti, olisin varmasti sanonut että kuinka vähä-älyinen täytyy olla, tuottaa toiselle pahaa mieltä. argh!

    • Jestas, onpas aikuismaista käytöstä. Välillä mietin, että tuleeko näille ihmisille oikeasti hyvän olon tunne näistä jutuistaan. Sellanen, että nyt muuten onnistuin! Että jes, hienosti tehty, minä! Seriously?

  5. Tekstisi on täyttä asiaa, minua vain jäi häiritsemään mainintasi ”Kehonrakennus ja Fitness”-sivustosta mitä se ei itsessään kyllä kuvien perusteella ole. Kyllä, siellä on ihmisten kuntokuvia ja hyviä tuloksia mutta suurelta osin ei ole verrattavissa Kehonrakennukseen ja Fitnekseen. Lisäksi on ihan naurettavaa tunkea niitä laihdutus- ja testobuusteri-mainoksia joka kuvaan, mitkä ovat erityisen harhaanjohtavia varmasti monille asioista tietämättömille.

    Anteeksi avautuminen, sinähän et sitä sivua pidä pystyssä. 😀 enkä siis sivua seuraa enää, sillä oikeasti aiheeseen keskittyviä ulkomaalaisia Fb-sivuja on pilvin pimein.

    • Oon ihan samaa mieltä! Itsekin pidän sivua aika naurettavana ja myös ärsyttävänä mainoksineen. Sen takia, kun se ei ole täysin kehonrakennukseen keskittynyt sivu, sinne varmasti eksyykin niin paljon ihmisiä, jotka kokevat tarpeekseen avautua ”liiasta lihaksikkuudesta” ja ”sairaasta hormonien käytöstä”. 😀

  6. Todella hyvä kirjoitus ja hienoa että jaoit tuon omankin ”hairahduksesi”.
    Todella paljonhan noita ikäviä kommentteja ladellaan, nykyään olenkin pyrkinyt välttämään tiettyjä kommenttibokseja tämän takia. Nuo facen eri ryhmät sisältävät todella paljon tuollaista ikävää kommentointia, enkä ymmärrä miksi edes seurata sellaista sivustoa, jos on vain pahaa sanottavaa…. :/

    http://outikarita.fitfashion.fi

    • Kiitoksia! Itelläkin juuri tuo Kehonrakennus ja Fitness-sivun laitoin omista seuratuista sivuista pois. Ja samaa teen myös, joidenkin artikkeleiden ja blogien kommenttiboksia en viitsi edes vilkaista, koska tiedän mitä kommenttia siellä joka tapauksessa on..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta