Olkapäiden kasvatusta

Enpä ookkaan varmaan vuoteen pitänyt näin pitkää treenitaukoa kuin nyt tuli pidettyä. Nimittäin seitsemän kokonaista päivää. Viime viikon alussa iski flunssa, joka toi mukanaan poskiontelontulehduksen ja kellisti likan petiin koko viikoksi. Hiton pitkiä nää flunssat tuntuu olevan, toista viikkoa mennään ja edelleen kuulostan siltä kuin oisin polttanut karkeat 30 vuotta. Treenaamattomuus on raastavaa, mutta toisaalta varmasti ihan hyvä välillä pitää lepoa. Pakkolepoa omassa tapauksessani.

Eilen kävin illasta olkapääjumpalla. Koitan tasaiseseen tahtiin muutella treenityyliä, että lihas saa erilaista ärsykettä ja ehkä jonain kauniina päivänä vielä kehittyisikin. Vaikka pyrin pitämään sarjat pitkinä, 10-15 toistoa, välillä keskityn lyhyisiin ja ronskempiin sarjoihin.

Olkapäätreenit on jalkojen ohella ehdottomasti lempitreeni. Olkapäät on pieni lihasryhmä, joten niihin saan helposti hyvän paineen ja erilaisia variatioita liikkeistä on helppo kehitellä. Esimerkiksi vipareita pystyy tekemään taakse, sivulle, eteen, istuen, seisten, tasatahtiin, eri tahtiin, puhtaita toistoja, toistoja auttaen selällä, puolikasta liikerataa, liikettä pysäyttäen, vaikkapa mitä. Olkapäihin saan painetta vaikka kilon painoilla tarvittaessa kun liike on tarpeeksi puhdas. Olkien kipu treenatessa on myös erilainen kuin muiden lihasryhmien. Kipu tuntuu todella polttavalta ja lähes ylivoimaiselta pitkissä sarjoissa. Kuitenkin hyvin nopeasti sarjan jälkeen lihas on palautunut ja valmis uuteen.

Eilen tein olkapäille tämänmoisen reenin:

IMG_7103Pystypunnerruksia 5+5+5+5+5 noin 10 sekunnin tauoilla. Tätä kolme kertaa.

Vipareita seisoen 3×10-13.

Vipareita istuen sivuille 10 + eteen 10. Tämän jälkeen pudotus ja sama setti. Koko hommaa kolme kertaa.

Takaolkapäitä taljassa + painoilla istuen. Kolmisen kertaa.

IMG_7105Olkatreenissä tuntuu itsellä menevän aina hartiat tosi jumiin, joten koitan rentouttaa olat mahdollisimman pitkälle. Lopussa ei toki onnistu, mutta koitan saada liikkeen silti niin puhtaasti oikeaan paikkaan kuin saan.

Takaolkapäät ovat itselläni esimerkki siitä, että liikkeen saa tuntumaan oikeaan paikkaan kun tarpeeksi harjoittelee. Huidoin monta vuotta niitä menemään ilman mitään käsitystä, miltä liikkeen pitäisi tuntua tai missä takaolat ylipäänsä on. Itseäni auttoi kovasti se, että kun valitin asiasta valmentajalle, hän painoi liikkeen aikana sormet lihaksen päälle, missä paine pitäisi olla. Kun tätä tekee tarpeeksi kauan, saa aivot ja lihakset yhteistyöhön ja tuntuman sinne mihin pitääkin. Vaikka tuntuu tyhmältä, liikettä tekevän lihaksen kevyesti painaminen oikeasti auttaa. Kosketuksesta tietää, missä liike pitäisi olla ja jos se ei tunnu siellä, voi muuttaa hieman liikerataa tai tekniikkaa jotta pikkuhiljaa lihas supistuu juuri siellä, missä kosketus tuntuu.

Tämä tekniikkaa auttaa minua ainakin erityisesti selän, olkapäiden ja reisien kanssa. Saatan itsekin esimerkiksi jalkoja treenatessa välillä koittaa, että jännittyykö se lihas oikeasti, minkä pitäisi. Allekirjoittanut suosittelee.

IMG_7106Meikä Wolffin seinällä!

Loppuviikon taas vaihteen vuoksi lepään, koska lähden yöllä reissun päälle Köpikseen. Kun tulen sieltä takaisin Suomen kamaralle, laitan sellaisen beast moden päälle ettei oo meinaan ennen nähty! Ettäs tiiätte. Vedän semmosia treenejä, että jalat lähtee kasvuun yhdessä yössä jne. 😀

Oikein mukavaa loppuviikkoa ja palailen ensi viikolla!

sonja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta