On niin helppoo olla onnellinen

On se vaan niin helppoo. Varsinkin untuvikkobikinityttönä, neljän kuukauden dieettaamisen jälkeen. Sillon on meinaan onnellisuus helppoo! Onnistuminen on ehkä suurimpia asioita, mitkä tekee mut onnelliseksi. Onnistuminen pienissä asioissa, jotka on mulle itselleni suuria.

Mulla oli eilen todella huono päivä. Työpäivän jälkeen mulla oli valmentajan treeni sekä kuntocheck ja peruspessimistinä mietin, että kuinkahan metsään mennään tänään ja kuinka lujaa. Siinä sitten tarkasteltiin kuntoa, tökittiin selkää, puristeltiin rasvakohtia ja tadaa! Loistavasti etenee. Hyvin menee. Ollaan ajallaan. Hyvä paketti tästä tulee. Mä oon onnistunut. Hammasta purren vedetyt lenkit ja turhautuneet salitreenit ei oo olleet turhia. Mulla menee meinaan hyvin! Jes! Ehkä suurimpia onnistumisen tunteita tällä hetkellä koen juuri silloin, kun näen tyytyväisyyden valmentajan silmistä. Minkä älyttömän buustin siitä saa eteenpäin, ihan käsittämätöntä!

Rasva on palanut tasaisesti joka puolelta, oikeista paikoista. Pienet lihaksen alut tuntuvat olevan jäädäkseen. Ei olla liian kireessä kunnossa vielä, muttei myöskään liian tuhdissa. Vaan juuri oikeassa! Pari kuukautta jäljellä ja itse tyytyväisenä vielä vedän tankkauspäivää, kun kaverit menee syksyn karsintoihin. Oon menossa meinaan suoraan Expoihin ja kyllä, KYLLÄ! Mulla on vielä toinen tankkauskin, oijoii! Huomenna saan tankkauspäivän rungon, ja myhäilen jo nyt sillä ajatuksella, että tiedän päivään tulevan vielä enemmän tavaraa kuin viime kerralla. Muuten kiristetään ruokavaliota, mistä saan tietää myöskin enemmän huomenna. Se on oikein hyvä juttu myöskin, vaikka tiukille varmaan kohta mennään. Saan kuitenkin taas jonkinasteisen henkisen rauhan, kun tiedän, että jotain tapahtuu taas konkreettisesti.

IMG_5117IMG_5118IMG_5119On niin helppoo olla onnellinen.

Miksi niin moni ei ole? Miksi niin moni suuntaa energiansa niin vääriin asioihin? Viime päivinä oon kiinnittänyt kovasti huomiota tähän pahan puhumisen määrään, mikä velloo fitnesskulttuurin alla. Se on aika järkyttävää. Ymmärrän jollain tavalla, että ihminen, joka ei fitnesskisoista mitään tiedä, maustaa päivänsä näillä asioilla.

”Onpa laiha, kylkiluut näkyy, hyi!!”

”Ällöttävän lihaksikas, en ikinä haluaisi näyttää tuolta”

”Eikö tuo ole jo vähän liikaa? Eikö salilla voi käydä vähän harvemmin?”

”Etkö nyt muka voi yhtä pullaa syödä, kyllä normaali ihminen syö.”

Ymmärrän tämän. Ymmärrän kyllä. En hyväksy sitä, että tietämättömät arvostelevat, mutta ymmärrän sen. Mutta miksi niin tekevät bodyihmiset itse? Aina jollain on jotain pahaa sanottavaa. Varsinkin fitnessmaailman ääripäät ovat kovassa negatiivisten kommenttien huudossa. Nuoria bikini fitness-tyttöjä haukutaan usein siitä, ettei lihasta löydy tarpeeksi. ”Ai TUOKO muka voitti?”, ”Eihän tuo ole salia nähnytkään”, ”Mihin tää bikini fitness on menossa jos tuollainen voittaa?”. Oot juuri saavuttanut hartaan unelmasi ja nostanut isoimman pytyn lavalla ylös, ja saat tälläisiä kommentteja. Kivaa, eikö?

bikini+fitness+2013+alle+163+cmLihaksettomia ruikkuja, yhyy mihin tää laji menee.

Näiden kommenttien jälkeen helposti luulisi, että lihaksikkuus naisella on bodypiireissä pop. Ehei! Turha luulo! Se on usein myös huono. Naisella pitää olla lihaksia, mutta EI LIIKAA!! Koska kehonrakentajanainen ei ole nainen. Vaan mies, näyttää mieheltä, kuulostaa mieheltä, kukaan ei sellaista haluaisi. Yeah, right. Kuinka kapeakatseisia voi oikeasti jopa lajin edustajat olla toisiaan kohtaan?

womenMiehekkäitä naisia, yhyy, häiritsee mun elämää kovasti.

Ketä me ollaan arvostelemaan toisia? Ketä me ollaan sanomaan, kuka näyttää oikealta ja kuka väärältä. Varsinkin vielä ihmiset saman fitness-kategorian sisällä. Kuka harrastaa oikeaa fitnestä ja kuka väärää? Herätys. Mun oma henkilökohtainen mielipide on, että nainen voi olla kaunis hyvin monen näköisenä. Todella hoikka nainen voi näyttää hyvältä, niin myös todella lihaksikas nainen. Kauneus on katsojan silmässä. Eikö tärkeintä ole se, miten kroppansa kantaa? Jos pitää itsestään lihaskimppuna, joka jaksaa nostaa enemmän rautaa kuin keskivertomies, niin mitä sitten. Onni on se, että vartalo on muokattavissa juuri sellaiseksi kuin itse haluaa. Tärkeintä on olla itse tyytyväinen, muiden mielipide on toissijainen.

Välillä voisikin keskittyä tämän negatiivisen jauhannan sivussa niihin hyviin puoliin kilpailijassa tai ihmisessä ylipäänsä. En itse haluaisi näyttää alemman kuvan naiselta, mutta arvostan työtä, mitä ollaan monta vuosikymmentä näihin vartaloihin käytetty. Kauniiksi hiotut lihakset ovat omaan silmiini hienoa katseltavaa, ja sitähän näiltä muigeilta löytyy!

Arvoin tänään blogiarvonnan voittajan, joka on Salla Hämäläinen, onneksi olkoon! Sulle on laitettu sähköpostia. 🙂

Onnellista viikonalkua!

sonja

7 vastausta artikkeliin “On niin helppoo olla onnellinen”

  1. Kerropa mulle, kun oon tästä niin tietämätön – miksi sä meet/pääset suoraan Expoihin, kun monella muulla on 4 viikon kuluttua jonkinnäköinen karsintakierros? 🙂

  2. Just olin kysymässä samaa kuin yllä oleva 🙂 Kiitos siis selvennyksestä ja tsemppiä!

  3. sä näytät kyllä niiin hyvältä =) innostavaa seurata sun matkaa tääl blogissa! ja välil tuol pihallaki 😀 haha.

    • Voi kiitos! Joo tuntuu että vainoon sua kun törmätään aina 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta